Kirkon keskusrahasto joutuu tasapainottamaan taloutensa vuoteen 2023 mennessä. Kirkolliskokous edellyttää, että säästöä on siihen mennessä saatava aikaiseksi kolme miljoonaa euroa. Tämä tarkoittaa myös noin 20 henkilötyövuoden vähennystä.
Kirkon keskusrahasto on yhteinen rahasto, josta rahoitetaan Kirkkohallituksen, hiippakuntien ja Kirkon palvelukeskuksen toimintaa sekä annetaan avustuksia.
Kirkolliskokous edellytti Kirkon keskusrahastolta talouden tasapainottamista jo vuoteen 2021 mennessä. Se ei ole kuitenkaan toteutunut. Vuoden 2021 alijäämä oli 2,3 miljoonaa euroa, ja vuodelle 2022 on budjetoitu 4,5 miljoonaa euroa alijäämää, mikä selittyy niin sanotuilla kärki- ja erillishankkeilla. Näitä ovat Millenniaalien kirkko, Digikirkko-hanke sekä Vanhan testamentin mobiilikäännös, seurakuntavaalit ja synodaalikokoukset.
Kärki- ja erillishankkeisiin on ensi vuodelle budjetoitu yhteensä 3,4 miljoonaa euroa.
Kirkolliskokouksen talousvaliokunnan mukaan Kirkon keskusrahaston perustoiminnan kulut, mukaan lukien poistot, tulee nyt vuoteen 2023 mennessä sopeuttaa vastaamaan keskusrahaston perusrahoitusta. Kärki- ja erillishankkeet puolestaan on vuodesta 2023 alkaen kyettävä kattamaan sijoitus- ja rahastotuotoilla. Vuoden 2023 alijäämäksi voidaan hyväksyä enintään 300 000 euroa.
Tällä viikolla koolla ollut kirkolliskokous keskusteli vakavasti Kirkon keskusrahaston taloudesta. Lopulta kirkolliskokous hyväksyi keskusrahaston talousarvion vuodeksi 2022 ja toiminta- ja taloussuunnitelman vuosille 2022–2024 sekä siihen liittyvän talouden tasapainottamissuunnitelman.
Keskusrahaston talouden tasapainottamissuunnitelman mukaan kolmen miljoonan euron säästö vuoteen 2023 mennessä toteutuu siten, että Kirkkohallituksen osastojen toiminnasta, annettavista avustuksista, kiinteistöistä sekä hiippakuntien toiminnasta säästetään yhteensä 1,6 miljoonaa euroa. Kirkon eläkerahaston eläkemaksun alentamisella säästetään 375 000 euroa. KIRKKO-verkon uusimisesta odotetaan kertyvän 300 000 euron säästöt. Tämän jälkeen jää säästettävää 711 000 euroa, mikä kohdistuu henkilöstömenoihin.
Henkilöstövähennysten osalta Kirkon keskusrahasto sai joustoaikaa vuoteen 2024 saakka, jotta myös eläkkeelle jäämiset voidaan huomioida parhaalla tavalla vähennyksiä tehtäessä.
Kirkon työmarkkinalaitoksen johtaja Anna Kaarina Piepponen arvioi kirkolliskokouksen istunnossa torstaina, että henkilöstövähennys tulee olemaan noin 20 henkilötyövuotta ja yhteistoimintaneuvottelut aloitetaan.
– Neuvottelut alkavat jo tämän vuoden puolella, Piepponen totesi.
Piispa Mari Leppänen puolestaan kiitteli talousjohtaja Juha Tuohimäen johdolla toteutettua talouden tasapainottamisohjelmaa ansiokkaaksi ja kehui myös talousvaliokunnan työtä.
– Säästöjen edessä on minusta myös tärkeää, että Kirkkohallituksen ja tuomiokapitulien yhteistyö säilyy hyvänä ja vaalittavana asiana, sillä meidän yhteinen tehtävämme on olla seurakuntien tukena, Leppänen toivoi.
***
Seuraa Kotimaata Facebookissa ja Twitterissä.
Jos et ole vielä Kotimaan tilaaja, voit tilata lehden tai näköislehden täältä.
Kirkon keskusrahaston on tasapainotettava taloutensa – säästöt vaativat noin 20 henkilötyövuoden vähentämistä