Kirkolliskokous käsittelee avioliittolain muutoksen seurauksia

Kirkolliskokous kokoontuu syysistuntoonsa Turun kristilliselle opistolle ensi viikolla 3.-6. marraskuuta. Istuntokausi on nykyisen kirkolliskokouksen viimeinen. Uudet edustajat valitaan helmikuussa 2016.

Kirkolliskokouksen päätettäväksi on tulossa muun muassa edustaja-aloite, jossa toivotaan kirkon valmistautumista avioliittolain uudistukseen. Aloite ei ota kantaa kirkon avioliittokäsitykseen tai sen mahdolliseen muuttamiseen, vaan esittää keskusteluprosessin käynnistämistä.

– Kirkko tarvitsee asiantuntevaa ja erilaisia näkemyksiä kunnioittavaa keskustelua uuden avioliittolain seurauksista kirkon toiminnalle. Kirkolliskokouksen on syytä pohtia, seuraako uudesta avioliittolainsäädännöstä tarve muuttaa kirkollista lainsäädäntöä, sanoo aloitteen allekirjoittanut kirkolliskokousedustaja, Leppävaaran kirkkoherra Kalervo Salo.

– Peruskysymys on se, vihkiikö kirkko tulevaisuudessa samaa sukupuolta olevia pareja. Tehtävästä ratkaisusta riippumatta kirkko haluaa osoittaa arvostustaan samaa sukupuolta olevissa parisuhteissa eläviä ihmisiä ja heidän lapsiaan kohtaan, hän sanoo kirkkohallituksen tiedotteessa.

Aloite lähetettiin kevään istuntokaudella yleisvaliokuntaan, jonka mietinnön odotetaan valmistuvan kirkolliskokousviikon alkupäivinä.

Kirkolliskokouksen käsittelyyn tulee myös kuuden edustajan talousarvioaloite, jossa esitetään hiippakuntien kansainvälisen työn virkojen palkkauksen järjestämistä uudella tavalla.

Tällä hetkellä Kirkon Ulkomaanapu ja kirkon viralliset lähetysjärjestöt osallistuvat sopimuksen mukaisesti hiippakuntien kansainvälisen työn sihteerien tai asiantuntijoiden palkkauksen.

Aloitteen mukaan rahoituksen tulo suoraan Kirkon keskusrahastolta olisi perusteltua. Aloitteessa muistutetaan, että Kirkon Ulkomaanapu ja lähetysjärjestöt käyvät kehitysyhteistyömäärärahojen leikkausten vuoksi yt-neuvotteluja. Maamme hallitus leikkaa rajusti kehitysyhteistyömäärärahoja.

Aloitteentekijät, ensimmäisenä allekirjoittajanaan Olli-Pekka Silfverhuth, esittävät, että keskusrahasto ottaa maksaakseen puolet palkkakustannuksista. Lisäksi he pyytävät kirkkohallitusta selvittämään, olisiko palkkaus mahdollista siirtää vuodesta 2017 kokonaan keskusrahastolle.

Lue kirkolliskokouksen käsittelemistä aiheista lisää torstaina 29. lokakuuta ilmestyvästä Kotimaasta.

Edellinen artikkeliKatolinen kirkko kasvaa Suomessa – tilat eivät riitä
Seuraava artikkeliKirkkohallituksen EU-rahoitusopas haluaa informoida ja inspiroida

Ei näytettäviä viestejä