Kirkkohallituksen Uusi tila -hanke on ylittänyt budjettinsa 1,1 miljoonalla eurolla. Kokonaisuudessaan hankkeen kustannukset olivat 3,4 miljoonaa euroa.
Kirkkohallituksen talousosastoa johtava kirkkoneuvos Juha Tuohimäki antoi Uusi tila -hankkeen kulunylityksestä selvityksen kirkolliskokoukselle keskiviikkona. Hankkeen kustannusseurantaan ja johtamiseen oli kiinnitetty huomiota kirkolliskokouksen talousvaliokunnan mietinnössä 1/2021. Tällöin kirkolliskokous pyysi Kirkkohallitukselta tarkempaa selvitystä asiassa.
Tuohimäen selonteon mukaan hankkeen kulunylitystä ei ole seurattu eikä siitä ole raportoitu kirkkohallituksen täysistunnolle eikä kirkolliskokoukselle.
Uusi tila -hankkeen tarkoituksena oli tehostaa Kirkon talon tilankäyttöä luomalla Kirkkohallitukselle monitilatoimisto ja vuokraamalla tyhjäksi jäänyttä tilaa ulospäin. Muutostyöt toteutettiin vuoden 2020 aikana.
”Hyvä hallinto on julkisyhteisölle minimivaatimus”
Kirkolliskokousedustajat käyttivät keskiviikkona tiukkoja puheenvuoroja selvityksestä. Edustaja Aimo Koskelo huomautti, että yritysmaailmassa 30 prosentin kulunylitys tarkoittaisi työsopimuksen päättymistä ja ihmetteli, onko hankkeen ohjausryhmä edustanut asian parasta osaamista.
– Niillä henkilöillä, jotka olivat seurantaryhmässä, on peiliin katsomisen paikka, Koskelo sanoi.
– En mä syyllisiä kaipaa, konekivääriä ja Lahtista kaipaan, edustaja Kari Aakula viittasi Tuntemattomaan sotilaaseen ja peräsi muutoksia Kirkon keskusrahaston toimintatapaan.
– Olisin odottanut kriittisiä arvioita siitä, miten näin pääsi käymään. Vaadin virastokollegiolta ja täysistunnolta pohdintaa siitä, ettei vastaisuudessa näin pääse käymään, Aakula sanoi.
Edustaja Viivi Ali-Löytty antoi Kirkkohallitukselle vakavan moitteen.
– Hyvä hallinto on julkisyhteisölle minimivaatimus. Erittäin vakava moite Kirkkohallitukselle. Vaadin, että jatkossa nämä asiat hoidetaan kunnialla siten, että täysistunto on kartalla.
Kansliapäällikkö Pekka Huokuna puolustautui toteamalla, että kulujen seurantaa on hankaloittanut Uusi tila -hankkeen jakautuminen eri toimijoille. Osa Kirkon talon tiloista on Kirkon keskusrahaston ja osa Kirkon eläkerahaston omistuksessa.
– Uusissa tiloissa on seiniä ja sinne on ripustettu peilejä. Korjaustoimia on tehty ja niitä jatketaan, Huokuna lupasi.
Vapaita tiloja vuokrataan ulospäin
Arkkipiispa Tapio Luoma arvioi tilanteen olevan seurausta siitä, että vuorovaikutusta ei ole ollut riittävästi.
– Kirkon hallintorakenne ei suosi mutkatonta vuorovaikutusta, kun asioita käsitellään mietintöjen kautta, Luoma sanoi ja huomautti, että kirkkohallituksen täysistunnon asiantuntemus on kirkolliskokouksen käsissä. Se valitsee sinne edustajat.
Vasta tämän vuoden helmikuussa Kirkkohallituksen talousosastoa johtamaan tullut Juha Tuohimäki totesi, ettei hän voi kommentoida menneitä, mutta kylläkin tulevaa.
– Tämän kokouksen jälkeen on tulossa täysistunnolle talousarvion täytäntöönpano-ohje. Projektimalli tulee käyttöön kaikkiin hankkeisiin. Seurantaryhmä, sen tehtävät ja roolit käydään tarkemmin läpi. Näen, että jatkossa täysistunto tulee saamaan säännöllisen raportoinnin kuluista, hän sanoi.
Tuohimäen mukaan Kirkon talon vapaita tiloja ollaan vuokraamassa ulospäin ja yrityksiä on käynyt niitä katsomassa. Hän totesi kuitenkin, että vuokramarkkinoilla on tällä hetkellä vielä epäselvä tilanne, kun yritykset eivät koronapandemian ja etätyön jäljiltä ole varmoja siitä, minkä kokoisia tiloja ne tarvitsevat.
***
Seuraa Kotimaata Facebookissa ja Twitterissä.
Jos et ole vielä Kotimaan tilaaja, voit tilata lehden tai näköislehden täältä.
Kirkolliskokoukselta vakavia moitteita – Kirkon talon remonttihanke ylitti budjetin 1,1 miljoonalla, kuluja ei seurattu