Suomen evankelis-luterilaisen kirkon kirkolliskokousvaalit ja hiippakuntavaltuustojen vaalit järjestetään 9. helmikuuta 2016.
Kirkolliskokous on kirkon ylin toimielin. Se käsittelee kirkon oppia ja työtä sekä kirkon lainsäädäntöä, hallintoa ja taloutta. Hiippakuntavaltuusto tukee ja edistää kirkon tehtävän toteutumista hiippakunnassa ja sen seurakunnissa. Hiippakuntavaltuustolla on muun muassa oikeus tehdä esityksiä kirkolliskokoukselle.
Kukin tuomiokapituli on asettanut vaaleja varten vaalilautakunnan. Ehdokasasettelu päättyy 16.11.2015 kello 16.
Kirkolliskokoukseen valitaan hiippakunnista 96 edustajaa, joista 32 on pappeja ja 64 maallikoita. Hiippakuntavaltuustoon valitaan 14 maallikkojäsentä ja seitsemän pappisjäsentä.
Molemmissa vaaleissa pappisehdokkaaksi voidaan asettaa hiippakunnan pappi. Maallikkoehdokkaaksi voidaan asettaa hiippakunnan seurakunnan maallikkojäsen, joka on vaalikelpoinen seurakunnan luottamustoimeen. Myös seurakunnan palveluksessa olevat − pappeja lukuun ottamatta − voivat olla ehdokkaina maallikoiden vaalissa.
Ehdokkaita hiippakuntavaltuuston pappisjäseneksi ja kirkolliskokouksen pappisedustajaksi voi asettaa valitsijayhdistys, jonka on perustanut vähintään kolme äänioikeutettua pappia.
Ehdokkaita hiippakuntavaltuuston maallikkojäseneksi ja kirkolliskokouksen maallikkoedustajaksi voi asettaa valitsijayhdistys, jonka on perustanut vähintään kymmenen äänioikeutettua henkilöä.
Maallikkojäsenten ja -edustajien vaaleissa ovat äänioikeutettuja kirkkovaltuuston tai seurakuntayhtymässä seurakuntaneuvoston ja yhteisen kirkkovaltuuston maallikkojäsenet. Pappisjäsenten ja -edustajien vaaleissa ovat äänioikeutettuja hiippakunnan papit.
Uuden kirkolliskokouksen ja hiippakuntavaltuuston toimikausi on neljä vuotta, 1.5.2016–30.4.2020.
Sekä kirkolliskokousvaalien että hiippakuntavaltuustovaalien ehdokkailla on mahdollisuus julkaista esittely itsestään Vaaligalleriassa, joka avataan tammikuussa 2016 kirkolliskokouksen vaalisivuille Sakasti-verkkopalvelussa.
Kuva: Pasi Leino