Kirkolla ei vielä kantaa äitiyslakiin – Vireillä kansalaisaloite

Kirkon Twitter-tili @kirkko_evl kertoi viime viikonloppuna käydyssä tviittikeskustelussa, ettei kirkko vastusta äitiyslaista tehtyä kansalaisaloitetta. Kirkon tviitti oli vastaus sille esitettyyn kysymykseen.

Äitiyslaki takaisi naisparien lapsille kaksi vanhempaa syntymästä alkaen. Nykytilanteessa lapsen synnyttänyt nainen on lapsen äiti, mutta tämän kumppanin äitiys tunnustetaan perheen sisäisen adoption kautta. Prosessi on hidas ja kallis.

Jos kirkko ei vastusta äitiyslakia, kannattaako se siis sitä?

Kirkko ei vastusta tai puolla aloitetta, sillä kirkolla ei ole kantaa asiaan, sanoo kirkon kasvatus- ja perheasiat -yksikön johtaja Päivi Kähkönen Kirkkohallituksesta.

– Asian tärkeys vaatii huolellista selvittelyä.

Äitiyslakia valmisteltiin Oikeusministeriössä 2014–2015. Lakiesitys jäi kuitenkin hallitukselta antamatta Kristillisdemokraattien vastustuksesta johtuen. Viime marraskuussa vireille pantu kansalaisaloite vaatii Oikeusministeriön lakiesityksen saattamista eduskunnan käsittelyyn. Aloitteen on allekirjoittanut reilut 10 000 ihmistä.

Äitiyslakiehdotuksen mukaan synnyttäneen äidin naispuolinen kumppani voitaisiin vahvistaa lapsen äidiksi silloin, kun lapsi on hankittu yhteisesti hedelmöityshoitojen avulla. Äitiys vahvistetaan tällöin samalla tavoin kuin isyys, toisin sanoen joko tunnustamisen perusteella neuvolassa tai tuomioistuimen päätöksellä. Hedelmöityshoidoista annettua lakia muutettaisiin samalla siten, että jatkossa naisparien on mahdollista saada hedelmöityshoitoja yhdessä.

Kyseessä laajempi kokonaisuus

Päivi Kähkönen kertoo Kirkkohallituksen perehtyneen äitiyslakiehdotukseen syksyllä 2014, kun se tuli lausuntokierrokselle.

– Totesimme, että asiaa sivuavat Kirkkohallituksen lausunnot olivat vanhoja, eikä niiden käyttäminen olisi tehnyt oikeutta nyt kyseessä olevalle asialle. Lausuntopyyntö myös ajoittui loppuvuoteen, eikä se olisi siten ehtinyt täysistunnon käsittelyyn.

Kirkkohallituksessa ajateltiin äitiyslain liittyvän suureen asiakokonaisuuteen aina perhekäsityksestä vanhemmuuteen, hedelmöityshoitoihin ja avioliittokäsityksiin.

– Ajattelimme, että ensin täytyy selvittää ja ajantasaistaa sitä, mitä kirkossa tästä teemasta tai sitä sivuavista aihekokonaisuuksista tällä hetkellä ajatellaan. Yksittäisen kannan muodostaminen sillä aikataululla olisi ollut haasteellista.

Kähkönen korostaa, että kirkossa tuetaan kaikenlaisia perheitä ja lapsen etu on ensisijainen kaikessa työssä. Lapselle tärkeintä on kasvaa turvallisessa ja rakastavassa ilmapiirissä. Kähkönen muistuttaa äitiyslain tarkoituksena olevan varmistaa, että kaikki lapset ovat tasa-arvoisessa asemassa.

Keskustelua aiheesta tullaan varmasti käymään esimerkiksi uuden avioliittolain yhteydessä. Kirkolliskokous on antanut Kirkkohallitukselle tehtäväksi valmistella uuteen avioliittolakiin liittyvä keskustelumalli, jossa eri tavalla ajattelevat voisivat keskinäisessä vuorovaikutuksessa kuulla toisiansa.

– Ajattelen, että myös vanhemmuuden kysymykset tulevat siinä esille ja näin saamme näkökulmia suurempaan asiakokonaisuuteen, myös vanhemmuuteen liittyen.

Kuva: Kuvakaappaus kansalaisaloitteen sivuilta