Massiivisten kosteusvaurioiden runtelema vuonna 1980 valmistunut Espoonlahden kirkko on joutunut täydelliseen remonttiin, joka ulottuu perustuksista vesikattoon. Vastaavia rakennuskohteita Suomi on nykyisin tulvillaan, mutta uutisarvoinen on ratkaisu, jolla yli yhdeksän miljoonan euron arvoinen korjausrakentaminen toteutetaan.
Espoonlahdessa sovelletaan ensimmäistä kertaa näin merkittävässä talonrakennuskohteessa uutta allianssimallia, jossa rakennuskohteen kaikki osapuolet pyritään sitouttamaan alusta asti yhteisiin tavoitteisiin. Ammattikielellä toteutus kulkee nimellä yhteistoiminnallinen projektinjohtototeutus.
Espoonlahden kirkon peruskorjauksessa seurakuntayhtymän etuja valvovana rakennuttajakonsulttina toimii Saraco Oy. Yhtiön toimitusjohtaja Juha Sarakorpi kuvaa uutta ajattelua pyöreän pöydän malliksi.
– Kun perinteisesti tilaaja ja urakoitsija istuvat vastakkain pöydän eri puolilla kiistelemässä toteutuksista, kootaan allianssimallissa tilaaja, rakennuttajakonsultti, suunnitteluryhmä ja pääurakoitsija heti alusta asti pyöreän pöydän ääreen sopimaan työn toteuttamisesta ja siihen sitoutumisesta.
Kysymys ei kuitenkaan ole vain hyväntahtoisesta pyrkimyksestä yhteiseen hyvään. Kuten rakentamisessa yleensäkin, konsulttina on myös raha. Tilaaja eli Espoon seurakuntayhtymä on määritellyt hankkeelle tavoitehinnan mukaisen budjetin ja siinä pysymiseen kannustetaan niin porkkanoilla kuin kepilläkin: tarjotaan sekä bonusta että sanktioita.
Jos budjetissa pysytään tai se alitetaan, ylimääräistä hyvää tulee kaikille osapuolille. Jos taas budjetti ylittyy joltain osalta, ovat kaikki osapuolet sitoutuneet kantamaan siitä yhteisen vastuun ja etsimään säästöjä muualta. Lisäkiihokkeeksi budjettiin on varattu ylimääräinen bonus, jonka jakamisesta tai jakamatta jättämisen pelisäännöistä on sovittu osapuolten kesken etukäteen.
Koko hanke toteutetaan peräkkäisinä kehitys- ja toteutusvaiheina yhdessä sovitun tavoitehinnan pohjalta.
Kehitysvaiheessa tarjouskilpailun perusteella valitut hankkeen sopimusosapuolet innovoivat yhdessä hankesuunnitelmaa ja laativat rakennuslupatasoiset suunnitelmat siten, että hanke toteuttaa tilaajan tavoitteet ja tavoitekustannukset.
Kehitysvaiheen päätyttyä sopimusosapuolet hyväksyvät hankkeen luonnossuunnitelman, tavoitekustannuksen ja tavoitteet mittareineen kannustinjärjestelmän pohjaksi. Tähän myös sitoudutaan eikä esimerkiksi kustannusten olennaiselle nousulle ole mitään takaporttia.
Lue lisää
Kotimaa Prosta.
Kuva: Hannu Kuosmanen. Peruskorjaus työllistää myös monia Espoon seurakuntayhtymän työntekijöitä. Yhtymän puolesta rakennuspäällikkönä toimii Benita Sane (vas), Antero Stenman on LVI-valvoja, laatukoordinaattorina toimii Taito Pajari, kirkkoherra Jouni Turtiainen on oppinut paljon rakennustekniikasta ja johtoryhmän vetäjänä toimii Saraco Oy:n toimitusjohtaja Juha Sarakorpi.