Kirkkoherraraati: Tällainen on hyvä seurakunnan päättäjä

Kotimaan uusi kirkkoherraraati pohtii, millainen on hyvä luottamushenkilö. Vastaajat kertovat myös, mistä tuoreet päättäjät päättävät seurakunnassaan ensimmäiseksi. Kirkkoherraraatiin kutsutaan joka hiippakunnasta yksi kirkkoherra noin vuodeksi kerrallaan.

Pirkko Hänninen, Hyrynsalmen seurakunta, Kuopion hiippakunta: ”Toivon sitoutumista yhteisiin päätöksiin”

Toivon luottamushenkilöiltä seurakuntalaisten toiveiden huomioonottamista ja sitoutumista yhteisiin päätöksiin. Toivon myös avoimuutta kaikkia viranhaltijoita ja työntekijöitä kohtaan, jotta syntyy käsitys toiminnan ja talouden tilasta. Myös yleinen kiinnostus kirkon asioita kohtaan on hyväksi.

Meillä ensimmäiset tärkeät päätökset ovat strategian synnyttäminen sekä yhteistyön luominen Suomussalmen ja Puolangan seurakuntien kanssa toiminnan, virkojen ja toimien, talouden ja kiinteistöjen osalta.

Jouni Turtiainen, Espoonlahden seurakunta, Espoon hiippakunta: ”Toivon luottamushenkilöiltä herkkyyttä kysyä Jumalan tahtoa”

Toivon uusilta luottamushenkilöiltä samaa, mitä olemme jo esirukouksessa Jumalan edessä pyytäneet: että heillä olisi herkkyyttä kysyä Jumalan tahtoa, kunnioitusta Jumalan sanaa kohtaan ja vastuullisuutta ottaa huomioon ne, jotka elävät marginaalissa ja ilman seurakuntayhteyttä.

Suuri päätös, joka uusilla luottamushenkilöillä on edessään, koskee seurakuntarakenteen mahdollisia muutoksia ja toiminnan ja henkilöstön painopisteen linjaamista länsimetron valmistumisen aiheuttaman alueen väestönkasvun myötä.

Veli-Pekka Järvinen, Tampereen Harjun seurakunta, Tampereen hiippakunta: ”Tekeminen sujuu, kun kuuntelee erityisesti niitä, joita on vaikea ymmärtää”

Harjun seurakunnan nelijalkaisen arvopöydän kantavat jalat ovat: yksilöllisyys, yhteisöllisyys, luottamus ja luovuus. Luottamushenkilö joutuu perehtymään moneen. Se on yksinäistä ja yksilöllistä työtä ja pohdintaa. Yhdessä tekeminen sujuu, kun tahtoo kuunnella erityisesti niitä, joita on vaikea ymmärtää. Luottamus on kova laji. Se on aina hankittava itselle ja sitä tulee osoittaa toisille. Tulee toimia niin, että on luotettava sanoissa, teoissa ja sopimuksissa. Epäkohtiin tai väärinkäytöksiin pitää puuttua. Parhaimmillaan kriittisyys lisää luottamusta ja päätökset tulevat perustelluiksi. Luottamus synnyttää luovuutta. Uskalletaan olla rohkeita ja nähdä innostavia näkyjä.

Uudet päättäjät valitsevat diakonian ja varhaiskasvatuksen ohjaajat virkoihin ja päätettäväksi tulee muitakin työsuhdejärjestelyjä. Henkilövalinnat ovat vaativia ja vastuullisia.

Jukka Nevala, Vantaan Hämeenkylän seurakunta, Helsingin hiippakunta: ”Toivon iloista ja rakentavaa asennetta”

Toivon uusilta valituilta iloista ja rakentavaa asennetta luottamustehtävän. Samalla toivon sitoutumista ja mukana oloa seurakunnassa. Näin tulee tutuksi seurakunnan toiminnan laajuus ja taloudelliset sekä muut voimavarat, jotka löytyvät seurakuntalaisista. Ensimmäisiä isoja päätöksiä ovat luottamuselinten järjestäytymiset ja paikkajaot niissä. Kilpailu vaikutusvaltaisimmista paikoista on seurakuntayhtymän hallinnossa pirteää ja ehdokkaita näköalapaikoille löytyy. Alusta alkaen kaikki päätöksenteko on yhteistyötä ja vaatii neuvottelutaitoa.

Juha Palm, Mikkelin tuomiokirkkoseurakunta, Mikkelin hiippakunta: ”Sujuva työskentely ei ole populistista sooloilua”

Tärkeää on innostavan ja kannustavan ilmapiirin luominen hallintoon. Selkeä näkemys seurakunnan ydintehtävästä ohjaa mainiosti yhteistä päätöksentekoa. Sujuva ja tuloksekas työskentely ei ole populistista sooloilua, vaan vastuullista yhteistyötä.

Kirkkovaltuuston ja kirkkoneuvoston puheenjohtajiston sekä kirkkoneuvoston ja johtokuntien jäsenten vaalit ovat merkittävä päätös, vaikka kyse onkin valtuustokauden alkuun liittyvästä peruspäätöksenteosta. Tällä hetkellä tiedossa oleva seuraava iso asiapäätös on Alueelliseen keskusrekisteriin liittyminen.

Mia Bäck, Turun ruotsalainen seurakunta, Porvoon hiippakunta: ”Toivon heidän työskentelevän kaikkien yhtymän seurakuntien parhaaksi”

Jag hoppas att våra nya förtroendevalda är aktiva, engagerade och samarbetsvilliga. Därtill hoppas jag att de kommer väl förberedda till våra möten och att de gärna bidrar med egna förslag och initiativ. Det är viktigt att de är genuint intresserade av församlingens verksamhet och framtid samt att de också vill vara med och arbeta för alla församlingars i Åbo och S:t Karins bästa.

Församlingsrådet ska avge ett utlåtande angående lägergårdarnas framtid och anställa ny personal till församlingen.

Toivon, että uudet luottamushenkilömme ovat aktiivisia, sitoutuneita ja yhteistyökykyisiä. Lisäksi toivon, että he valmistautuvat hyvin kokouksiin ja tekevät mielellään ehdotuksia ja aloitteita. On tärkeää, että he ovat aidosti kiinnostuneita seurakunnan toiminnasta ja tulevaisuudesta ja haluavat myös tehdä yhteistyötä kaikkien Turun ja Kaarinan seurakuntien parhaaksi.

Uuden seurakuntaneuvoston on ensitöikseen annettava lausunto leirikeskusten tulevaisuudesta ja palkattava uutta henkilöstöä.

Pauli Niemelä, Kiimingin seurakunta, Oulun hiippakunta: ”Odotan luottamushenkilöiltä osallistumista seurakunnan elämään”

Odotan luottamushenkilöiltä kiinnostusta, perehtymistä ja osallistumista seurakunnan elämään ja toimintaan. Toivon heiltä rohkeutta tuoda uusia ideoita ja toiveita toiminnan kehittämiseksi. Uusien päättäjien ensimmäisessä kokouksessa tehdään monia valintoja, ja meillä valittanee silloin myös kappalainen.

Sari Lehti, Raision seurakunta, Turun arkkihiippakunta: ”Keskusteleva, sopuisa yhteistyö on tärkeää”

Toivon, että luottamushenkilöt kokevat seurakuntayhteyden luontevana osana omaa jokapäiväistä elämäänsä. Olisi tärkeää, että he kykenisivät keskustelevaan, sopuisaan yhteistyöhön sekä näkisivät yhteisen hyvän tavoittelemisen merkityksen.

Merkittävin asia, jossa uudet luottamushenkilöt tulevat olemaan mukana on seurakuntamme strategian luominen uudella tavalla ja lähteminen siihen mukaan. Tarkoituksena on, että strategiatyöskentely olisi seurakunnassamme yksittäisen asiakirjan sijaan jatkuva, toiminnallinen ja päätöksiä suuntaava prosessi.

Liisa Myyryläinen, Parkanon seurakunta, Lapuan hiippakunta: ”Kastettu ja konfirmoitu kirkon jäsen on pätevä luottamushenkilöksi”

Toivon, että äänestäjien luottamushenkilöille asettamat odotukset ja tavoitteet täyttyvät. Valituksi tuleminen on sananmukaisesti luottamuksen osoitus. On tärkeää olla paikalla silloin, kun kutsutaan. Äänestäjänä kokisin, että minun ääneni menevät hukkaan, jos luottamushenkilö ei käy kokouksissa. Arvostan avointa ja asiallista keskustelua. Asioista voidaan olla eri mieltä, mutta kun nuija on kopahtanut, pulinat pois. On ollut hienoa, kun asioista on oltu kovinkin erimielisiä, mutta keskustelemalla on löydetty ratkaisu, jonka kaikki voivat hyväksyä. Asiat eivät saa mennä henkilökohtaisuuksiin eikä niistä pidä tehdä arvovaltakysymyksiä. On hyvä, että valtuutettu on juuri sellainen kuin on – me tarvitsemme erilaisia ihmisiä. Kun on kastettu ja konfirmoitu kirkon jäsen, on pätevä luottamushenkilöksi. Hurskaudella ei tarvitse loistaa, mutta silti toivon, että Kristuksen kirkko on luottamushenkilölle rakas.

Parkanon seurakunnassa ei ole suuria asioita tulossa uuden valtuuston päätettäviksi. Hiippakunnan vaihdosta Lapualta Tampereelle päätetään kirkolliskokouksessa.

Kuva: Olli Seppälä

Kotimaa kokoaa kirkkoherraraadin noin vuodeksi kerrallaan. Siihen kutsutaan yksi kirkkoherra joka hiippakunnasta. Mukana on sekä suurten että pienten seurakuntien edustajia. Raatilaisille lähetetään muutaman kerran vuodessa kysymys, joka usein käsittelee jotakin ajankohtaista aihetta. Tämä on uuden raadin ensimmäinen kysymys.

***


Seuraa Kotimaata Facebookissa ja Twitterissä.


Jos et ole vielä Kotimaan tilaaja, voit tilata lehden täältä.

Edellinen artikkeliKasvatuksen päivät: Messujen oltava lapsimyönteisiä – Kirkkoherra: Lapseni ilmoitti seurakunnalle kakkahädästään
Seuraava artikkeliSeksuaalisuus ja erilaiset perheet ovat yhä vaikeita aiheita seurakunnille, todettiin Kirkon kasvatuksen päivillä

Ei näytettäviä viestejä