Selkokielen neuvottelukunta on myöntänyt Vuoden selväsanainen -palkinnon Suomen evankelis-luterilaiselle kirkolle. Palkintoperustelujen mukaan kirkko on tehnyt pitkäjänteistä ja tavoitteellista työtä selkokielisten aineistojen tuottamisessa ja kirkon saavutettavuuden edistämisessä. Palkinto luovutetaan kirkon edustajille demokratiapäivässä tänään tiistaina Helsingissä Kuntatalolla.
Kirkon selkotoiminta perustuu kirkon saavutettavuusohjelmaan. Saavu
– Kirkon saavutettavuusohjelma ja sen ruotsinkielinen versio Kom – Kyrkans tillgänglighetsprogram valmistuivat vuonna 2012 ja ilmestyivät samalla kertaa myös selkoversioina.
– Kirkko on ottanut selkokielen ja saavutettavuuden ihailtavasti osaksi strategiaansa, ja selkokieli leikkaa nyt läpi koko toiminnan, Selkokeskuksen kehittämispäällikkö Leealaura Leskelä sanoo Kehitysvammaliiton tiedotteessa.
Vuoden selväsanainen -palkinto myönnetään joka toinen vuosi. Ensimmäisen kerran se myönnettiin vuonna 1996. Saajiksi on valikoitunut henkilöitä ja tahoja, jotka ovat edistäneet selkeää viestintää erityisryhmille ja parantaneet erityisryhmien mahdollisuutta osallistua täysvaltaisesti yhteiskunnan ja yhteisöjen toimintaan.
Kirkon selkosivut selittävät myös vaikeita uskonnollisia käsitteitä
Kirkon selkosivut ovat Selkokielen neuvottelukunnan mukaan laaja, hyvin toteutettu kokonaisuus selkokieltä tarvitseville ihmisille. Sivut sisältävät tietoa kirkosta, Raamatusta, uskosta, kirkollisista toimituksista ja kirkkovuoden tapahtumista. Uusin aineisto on selkokuvat, jotka valmistuivat 2016 ja 2017.
– Nykyisille selkosivuille tulee täydennystä, esimerkiksi kirkkovuoden raamatuntekstejä sekä päivän rukouksia. Lisäksi tarkoitus on selittää lisää vaikeita käsitteitä selkokielellä, esimerkiksi epistola ja evankeliumi, Kirkkohallituksen saavutettavuusasiantuntija Riitta Kuusi kertoo tiedotteessa.
– Kirkko on pyrkinyt ennakkoluulottomasti mukauttamaan selkokielelle myös hyvin vaikeita ja abstrakteja aiheita. Pitkäjänteinen työ on kannattanut. Hyvä, että työ jatkuu, Leealaura Leskelä sanoo.
Kirkossa on järjestetty kauan myös selkokielisiä jumalanpalveluksia. Kirkollisista toimituksista on laadittu myös selkomukautukset suomeksi ja ruotsiksi. Kirkkohallitus on julkaissut myös selkokielistä uskonnollista kirjallisuutta, muun muassa teokset Elämässä mukana (2006), Hyvät sanat (2012) sekä Usko ja elämä / Tro och liv (2013).
– Selkokieltä on käytetty kirkossa jo pitkään esimerkiksi kehitysvammaisten henkilöiden kanssa työskenneltäessä. Saatu palaute on ollut myönteistä, ja sitä on kiitetty käytettävyydestä. Olemme myös saaneet hyvää palautetta kirkon kasvatustyön puolelta, Riitta Kuusi kertoo.
Selkokeskus on valtakunnallinen selkokielen asiantuntijakeskus, jonka tavoitteena on edistää selkokielistä tiedotusta, tiedonvälitystä ja kulttuuria Suomessa. Selkokeskus on osa Kehitysvammaliittoa.
Selkokieli on yleiskieltä helpompaa ja ymmärrettävämpää kieltä viestintään, joka suunnataan esimerkiksi eri vammaisryhmille, maahanmuuttajille tai iäkkäille henkilöille. Selkokeskuksen arvion mukaan selkokielestä hyötyy noin puoli miljoonaa suomalaista.
Kuva: Jukka Granström. Riitta Kuusi on Kirkkohallituksen saavutettavuusasiantuntija.
Lue myös:
Viittomakieli luo teologiaa – katso myös video
Pohjoismaiset neuvottelupäivät: Suomen kirkko on monessa asiassa vammaistyön edelläkävijä
Uudet jumalanpalvelukseen liittyvät suomalaiset selkokuvat on julkaistu