Kirkko rahoittaa Turkuun suunniteltavaa Suomen ensimmäistä pyhiinvaelluskeskusta

Kirkolliskokous päätti torstaina myöntää 40 000 euron vuotuisen määrärahan vuosille 2020–2022 pyhiinvaellustoiminnan kehittämiseen ja pyhiinvaelluskeskuksen valmisteluun.

Kirkolliskokoukselle jätettiin lokakuussa laajapohjainen edustaja-aloite asiasta. Sen oli allekirjoittanut 31 kirkolliskokouksen jäsentä.

Aloitteessa todettiin, että perinteisen pyhiinvaelluksen suosio on viime aikoina merkittävästi kasvanut. Pyhiinvaellus on yksi ihmisen sisäiseen etsimiseen liittyvä muoto, joka kiinnostaa myös tämän ajan ihmisiä vastapainona tehokkuuden ja kiireen korostamiselle, aloitteessa kirjoitettiin.

Allekirjoittajat esittivät, että Kirkon keskusrahaston talousarvioon varataan asiaa varten 40 000 euron vuotuinen avustus vuosille 2020–2022. Raha käytetään pyhiinvaelluskoordinaattorin palkkaamiseen. Pyhiinvaelluskoordinaattori kehittää pyhiinvaellustoimintaa ja koordinoi pyhiinvaelluskeskushanketta.

Aloitteen mukaan Turun arkkihiippakunta ja Porvoon hiippakunta ovat valmiita toteuttamaan kolmivuotisen hankkeen yhdessä Turun kaupungin kanssa. Aloitteen ensimmäiset allekirjoittajat olivat piispat Kaarlo Kalliala ja Bo-Göran Åstrand.

Aloitteessa lueteltiin olemassa olevia suomalaisia pyhiinvaellusreittejä ja todettiin, että tähänastisista hankkeista ovat vastanneet merkittävällä taloudellisella panoksella muut tahot kuin Kirkon keskusrahasto.

Pyhiinvaelluskeskuksesta tulossa monen tahon yhteinen hanke

Aloitteessa mainittua Suomen ensimmäistä pyhiinvaelluskeskusta suunnitellaan Turkuun. Hanketta on valmisteltu ja siitä on käyty keskusteluja Turun kaupungin, Åbo Akademin, Turun yliopiston Brahea-keskuksen, Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymän sekä Turun tuomiokirkkoseurakunnan kesken. Hankkeen rahoituksen on siis määrä tulla useasta lähteestä.

Kirkolliskokous päätti Kirkon keskusrahaston osallistumisen edellytykseksi, että myös muut hankkeen toimijat tekevät myönteisen päätöksen rahoituksesta.

Aloitetta puoltamaan asettunut kirkolliskokouksen talousvaliokunta totesi mietinnössään, että pyhiinvaellustoiminta tavoittaa ihmisiä, joita seurakunnat eivät perustyössään välttämättä kohtaa. Valiokunnan mukaan hanke avaa kiinnostavalla tavalla yhteyksiä eri toimijoiden välillä.

”Tästä näkökulmasta sitä voidaan pitää kokeilutoimintana, jonka kokemukset ovat hyödynnettävissä kirkon piirissä toteutettavissa tulevissa hankkeissa”, talousvaliokunta totesi.

Kuva: Rami Marjamäki. Kaupunkipyhiinvaellus Tampereella toukokuussa 2019.

***


Seuraa Kotimaata Facebookissa ja Twitterissä.


Jos et ole vielä Kotimaan tilaaja, voit tilata lehden täältä.

Edellinen artikkeliPäivi Räsäsen tilanne nousi esiin kirkolliskokouksen kyselytunnilla – näin arkkipiispa vastasi
Seuraava artikkeliKirkon tuki Helsinki Pridelle tuli puheeksi kirkolliskokouksen salissa – ”Mitähän sitä sitten ensi keväänä…”

Ei näytettäviä viestejä