Katolisen kirkon yhteiskuntaopin käsikirja on tiivistelmä siitä, miten maailman suurin kirkko haluaa hyvän ja oikeudenmukaisen maailman tänään rakentuvan.
Regimentteihin sekä Luojan lahjoittamaan järkeen ja oikeudenmukaisuuden tuntoon luottavaan luterilaisuuteen verrattuna katolinen kirkko on voimakkaammin ylläpitänyt kirkon omaa näkemystä siitä, miten hyvä yhteiskunta pitäisi rakentaa.
Osoitus tästä on yksi katolisen ajattelun perusteoksista, hiljattain suomennettu Kirkon yhteiskuntaopin käsikirja. Italiankielinen alkuteos on julkaistu vuonna 2005.
Kattava käsikirja on systemaattisesti järjestetty teologis-filosofinen analyysi erilaisista yhteiskunnallisista kysymyksistä ja siitä, miten katolinen kirkko niitä arvioi. Lukiessa on syytä tiedostaa, että kirja on kirjoitettu globaaliksi, hyvin erilaisissa yhteiskunnissa eläviä ihmisiä ajatellen.
Käsittelyssä lukuisa määrä teemoja
Käsikirjan lukuja ovat: Jumalan rakkaudensuunnitelma ihmiskuntaa varten, Kirkon lähetystehtävä, Ihmispersoona ja hänen oikeutensa, Kirkon yhteiskuntaopin periaatteet, Perhe, yhteiskunnan elintärkeä solu, Ihmisen työ, Talouselämä, Poliittinen yhteisö, Kansainvälinen yhteisö, Ympäristönsuojelu, Rauhan edistäminen sekä Yhteiskuntaoppi ja kirkon toiminta.
Näiden alle kätkeytyy mielenkiintoisesti lukuisia yhteiskunnallisesti merkittäviä teemoja.
Esimerkiksi Ihmisoikeuksien arvo, Solidaarisuus yhteiskunnallisena periaatteena ja moraalisena hyveenä, Lasten arvokkuus ja oikeudet, Oikeus kieltäytyä omantunnonsyistä, Kansalaisyhteiskunnan arvo, Informaatio ja demokratia, Lähivastuuperiaate, Vapaiden markkinoiden rooli tai Oikeutettu puolustus kertovat haarukkapalamaisuudessaankin jotakin kirjan sisällön rikkaudesta.
Kirkkoa ei saa sekoittaa politiikkaan
Katolinen kirkko ei häpeile omaa rooliaan yhteiskunnan kivijalkana. Kirkko on kirjan mukaan nimittäin ”ihmispersoonan ylimaallisen arvon merkki ja suojelija” ja tietenkin ”Jumalan asuinsija ihmisten keskellä”.
Laaja teos avaa katolista yhteiskuntaoppia sen perustuksia myöten. Teoksessa tähdennetään, että kirkkoa ei voi ”sekoittaa mihinkään poliittiseen yhteisöön eikä se ole sidottu mihinkään poliittiseen järjestelmään”.
Toisaalta tehdään selväksi, että valtion ja kirkon ei pidä sekaantua toistensa asioihin ja elämänalueisiin, vaikka näkemyksiä voikin esittää. Tämä takaa uskonnonvapauden. ”Kirkko pyrkii asettumaan suojamuuriksi kaikkia totalitaristisia kiusauksia vastaan.”
”Terroristiksi julistautuminen Jumalan nimessä on jumalanpilkkaa”
Kirjan laajasta ja detaljoidusta sisällöstä voisi tietyn irrallisuuden uhallakin poimia esimerkkinä erilaisia arvolauseita.
Ensinnäkin katoliselle kirkolle perhe – ei laajempi yhteisö – on yhteiskunnan perussolu ja keskipiste. Tämä torjuu sekä individualismia että kollektivismia. Perheeseen taas kytkeytyy miehen ja naisen avioliiton arvo, jota kirkko puolustaa. Avoliittojen rinnastaminen perheisiin lainsäädännössä vahingoittaa kirkon mukaan avioliittoa. Samaa sukupuolta olevien liitoille on ristiriitaista vaatia ”aviollista statusta”. Abortti ja ehkäisyvälineet tuomitaan.
Kirkko arvostaa ammattiyhdistysliikettä ja määrittelee sen tehtävät positiivisesti. Ay-liike on ennen kaikkea ”solidaarisuuden ja oikeudenmukaisuuden väline”. Kuitenkin: ”Ammattiyhdistyksillä ei ole vallasta taistelevien poliittisten puolueiden luonnetta, niitä ei pidä alistaa poliittisten puolueiden päätöksiin eikä niillä pidä olla liian läheisiä siteitä puolueisiin.” Muutoin ne voivat menettää yhteyden varsinaiseen tehtäväänsä.
Niinpä niin.
Levottoman aikamme terrorismiin kytkeytyen kirja toteaa: ”Terroristiksi julistautuminen Jumalan nimessä on herjausta ja jumalanpilkkaa.”
”Suomennostyö on merkittävä kirkollinen ja yhteiskunnallinen palvelus”
Kirjan kaikki teemat ja niiden alakohdat perustellaan huolellisesti Raamatun, paavien kiertokirjeiden, Katolisen kirkon katekismuksen ja muiden keskeisten dokumenttien avulla.
Tällainen suomennostyö on merkittävä kirkollinen ja yhteiskunnallinen palvelus. Moderni katolinen yhteiskunta-ajattelu tulee tämän kirjan avulla entistä helpommaksi ymmärtää. Kirja voi palvella myös Suomessa käytävää EU-keskustelua, onhan katolisen ajattelun vaikutus koko EU:n politiikan tasolla huomattava.
Kirjan asia- ja muut hakemistot ovat erinomaiset.
Paavillinen oikeudenmukaisuuden ja rauhan neuvosto: Kirkon yhteiskuntaopin käsikirja. Suomentanut Katri Tentunen. Katolinen Tiedotuskeskus 2017. 341 sivua.
Kuva Vatikaanista: Jussi Rytkönen