"Kerta mörön­syöttinä riitti" – Menneissä piispan­vaaleissa ehdolla olleet kertovat, mitä ehdokkuudesta jäi käteen

Espoon hiippakunnan piispansauva. Kuva: Olli Seppälä

Piispaksi ei pyritä, sanottiin ennen hurskastellen, ja sanotaan joskus vieläkin. Piispaksi kuitenkin pyydetään, ja jos pyyntöön vastaa myöntävästi, on hiipan alle myös haluttava, pyrittävä, sillä kampanjointi on pitkä ja intensiivinen prosessi.

Miltä tuntuu olla mukana ehdokasjoukossa? Mitä ehdokkuus vaatii ja mitä se antaa? Jääkö kampanjoinnista kitkerä sivumaku vai myönteinen tunnelma? Lisäsikö ehdokkuus itsetuntemusta?