Kansliapäällikkö: Uskonrauhan suojaaminen rikoslailla yhä perusteltua

KeskitaloUUSIJussi Halla-aho kertoi eilen, että hän jättää eduskunnalle lakialoitteet, joilla rajattaisiin rikosnimikettä kiihottaminen kansanryhmää vastaan ja kumottaisiin pykälä uskonrauhan rikkomisesta. Keskustelu oli lähtenyt käyntiin kokoomusnuorten kohun herättäneestä tavoiteohjelmasta.

Myös Itä-Suomen yliopiston rikos- ja prosessioikeuden professori Matti Tolvanen poistaisi rikoslaista uskonrauhan rikkomispykälän. Hän kertoi asiasta Kotimaa24:lle eilen. Hänen mukaansa pykälää ei ole Suomessakaan kovin monta kertaa sovellettu. Lisäksi hän katsoo, että uskonnollisten tunteiden loukkaamisen kriminalisointi on vaikeaa määrittelysyistä eikä se olisi enää niin tarpeellistakaan. Tolvasen mukaan uskonrauhapykälä on karsittu pois monissa länsimaissa.

Kirkkohallituksen kansliapäällikön Jukka Keskitalon mielestä ehdotuksella uskonrauha-pykälän poistamiseksi rikoslaista vähätellään tarpeettomasti uskonnollisuuden ja uskonnollisten tunteiden merkitystä nykymaailmassa.

- Globalisoituminen ja monikulttuurisuus on lisännyt kaikkialla maailmassa uskonnon merkitystä. Uskonto ei ole mihinkään häviämässä, eikä näin ollen myöskään uskonrauhan turvaaminen ole menettänyt merkitystään, Keskitalo katsoo.

Hän toteaa, että uskonrauhan rikkomisen kriminalisoinnilla suojataan sekä yksilön että yhteisön uskonrauhaa.

- Kansanryhmää vastaan kiihottamisen kriminalisoiva pykälä suojaa enemmänkin yhteisöä. Näin kansanryhmän kiihottamisen kriminalisoivan lainsäädännön ala ei kata kaikkia uskonrauhan rikkomiseen potentiaalisesti liittyviä tapauksia.

- Uskonnollinen elämä ja siihen liittyvä yleinen ja yksityinen uskonnonharjoitus, esimerkiksi jumalanpalvelus, sisältää muuhun kulttuuriin nähden sellaisia erityispiirteitä, että sen suojan nostaminen rikoslaissa erikseen esille on perusteltua, Keskitalo katsoo.

Uskonrauhan rikkomista koskeva rikoslain pykälä on kansliapäällikön mukaan osoittanut tarpeellisuutensa.

- Uskonrauhan rikkomistapauksia on ollut poliisitutkinnassa vuoden 1999 jälkeen. Pykälän nojalla on myös annettu tuomioita, joista tunnetuin lienee kansanedustaja Jussi Halla-ahon vuonna 2012 saama tuomio uskonrauhan rikkomisesta. Tapaus liittyi hänen islamia käsittelevään bogikirjoitukseensa.

Keskitalo katsoo, ettei kysymys uskonrauhan määrittelystä ole niin moniselitteinen asia kuin usein annetaan ymmärtää.

- Olennaista ei ole vain se, mikä eri uskonnoissa on pyhää, vaan teon rangaistavuuden vaatima loukkaamistarkoitus.

Hän viittaa eduskunnan perustuslakivaliokunnan vuonna 1997 lakiehdotuksesta antamaan lausuntoon.

- Perustuslakivaliokunta nimenomaan totesi, että lain tulkinnanvaraisuutta vähentää teon rangaistavuuden vaatima loukkaamistarkoitus ja se liittyy vain julkisuudessa tehtävään herjaukseen tai häpäisyyn.

- Ei ole myöskään pelättävissä, että uskonrauhan rikkomisesta nostettaisiin syytteitä liian kevyesti, sillä syyttäjä voi jättää syytteen nostamatta, jos teko on vähämerkityksinen. Näin on myös tapahtunut ainakin vuonna 2007, jolloin apulaisvaltakunnansyyttäjä jätti syytteen nostamatta tapauksessa, jossa yksityishenkilö oli tehnyt tutkintapyynnön kristinuskoaiheisten pilakuvien julkaisemisesta Vapaa-ajattelijain liiton nettisivuilla, Keskitalo kertaa.

Lue myös: Halla-aho kumoaisi uskonrauhapykälän

Professori poistaisi uskonrauhapykälän