”Juhani Raattamaa oli lestadiolaisten Paavali”

Lars Levi Laestadius on lestadiolaisuuden Johannes Kastaja, Juhani Raattamaa on liikkeen Paavali ja Suomen Rauhanyhdistysten Keskusyhdistys SRK on liikkeen kirkko. Näin kuvailee lestadiolaista liikettä politiikkatieteiden yliopistonlehtori PhD Mika Luoma-Aho Lapin yliopistosta. Luoma-Ahon ja Tapio Nykäsen toimittama kirja
Poliittinen lestadiolaisuus
julkaistiin perjantaina Rovaniemellä.

Kirja on kolmivuotisen, Suomen Akatemian rahoittaman tutkimushankkeen loppuraportti ja se sisältää artikkeleja, jotka käsittelevät muun muassa Lars Levi Laestadiuksen ja Juhani Raattamaan poliittisuutta, vanhoillislestadiolaisen liikkeen valtamekanismeja, saamelaisuuden ja lestadiolaisuuden suhdetta sekä naisen asemaa herätysliikkeen piirissä.

– Meidän tutkimuksemme tarkoitus ei ollut penkoa tavaroita tai tyhjentää roskiksia vaan puhua lestadiolaisuudesta aivan uudella tavalla ja uudesta näkökulmasta. Tämä kenties hälventää liikettä kohtaan tunnettua ennakkoluuloa, sanoo Mika Luoma-Aho Kotimaa 24:lle.

Luoma-Aho itse on tutkinut lestadiolaisen liikkeen sovitusoppia, sen historiallista kehittymistä ja sovitusoppiin liittyvää vallankäyttöä. Vanhoillislestadiolaisen liikkeen opetuksen mukaan vain toinen lestadiolainen voi antaa ihmiselle pätevästi synnit anteeksi.

– Tämä sovitusoppi ei ollut Laestadiuksen luoma, vaan sen kehitti ja systematisoi Juhani Raattamaa. 1940-luvulla kirjoissa näkyi vielä selkeä ristiriita näiden kahden miehen opetusten välillä. SRK on tehnyt myöhemmin valtavasti töitä sen eteen, että Laestadiuksen ja Raattamaan opetusten välinen ero saatiin häivytettyä. Historia täytyi osittain kirjoittaa uudelleen, Luoma-Aho sanoo.

– Jostakin syystä SRK:lle on hyvin tärkeää, että nykyinen lestadiolainen oppi syntien sovituksesta näyttäytyisi alkulestadiolaisena, selkeänä jatkumona.

Tutkimuksessa sana politiikka käsitetään huomattavasti laajemmin kuin puoluepolitiikkana. Politiikan tutkimus on vallankäytön tutkimusta.

– Esimerkiksi oppia syntien sovituksesta voidaan tarkastella sen hyvistä ja vanhurskaista tarkoitusperistä käsin. Samalla opissa on kyse silti myös poliittisesta toiminnasta, koska oppi sovituksesta kytkeytyy ihmisten väliseen vallankäyttöön, Luoma-Aho sanoo.

Kirjan on kustantanut Suomalaisen Kirjallisuuden Seura SKS.

Edellinen artikkeliVäitöskirja tarkastelee Melanchtonin vaikutusta Englannin kirkon oppiartikloihin
Seuraava artikkeliKanttori soitti kaikki Bachin urkusävellykset kotikirkossaan

Ei näytettäviä viestejä