Juha Pentikäinen: Lestadiolaisen liikkeen historia tukee naisten pappeutta

Professori Juha Pentikäinen uskoo, että naisten pappeus tulee toteutumaan myös lestadiolaisen liikkeen tulevaisuudessa. Liikkeen historiassa on ollut aina vahvoja julistajanaisia.

– Mielestäni tuo osa liikkeen historiaa tarvitsisi syvempää pohdintaa kuin nyt on tehty. Aika erikoista on, jos naiset voisivat toimia vain uskonnonopettajina, kun liikkeessä on ollut sekä ääneen julistavia että kirjoittavia naisia sen esihistoriasta saakka, sanoo professori Pentikäinen.

Lars Levi Laestadiuksen opasti uskoon saamelaisnainen, jonka hän nimesi Lapin Mariaksi. Laestadiuksen kuoltua herätyksiä 1800-luvun loppuun luotsasi Juhani Raattamaa. Hänen tukenaan oli vaimo, Laestadiuksen tyttäret, pojan puoliso Angelica Laestadius ja kun liike levisi Amerikkaan, mannerten välinen kirjeenvaihtaja Matilda Fogman.

Laestadiuksen kuoleman muistopäiväksi 21.2.2011 valmistuu ensi kerran täydellinen laitos Lappalaisten mytologioiden katkelmista. Jo 1845 valmistuneen, painamatta jääneen saamelaismytologin käsikirjoituksen osia on löydetty vasta viime vuosina eri puolilta Eurooppaa. Kirjan toimittavat Juha Pentikäinen ja dosentti Risto Pulkkinen. Sen lisäksi he kirjoittavat Laestadiuksen elämästä ja seitsemästä tutkijan profiilista teosta, joka ilmestyy huhtikuussa.

– Kirkkohistoriasta tuttuun kuvaan Laestadiuksesta voi liittyä ennakkoluuloja ja omia käsityksiä. Kirja antaa inhimillisemmän kuvan hänestä, kertoo Pentikäinen.

”Liikkeen kohdattava tämä aika”

Lestadiolaisen liikkeen tulevaisuus on Pentikäisen mukaan valoisa.

– Eiköhän viime suviseuroissa ollut parisenkymmentä lippua liehumassa.

Lähetyshenki ja -ajatus on voimistunut Afrikassa ja Etelä-Amerikassa ja erityisen paljon tuolla itärajan takana. Se on mielestäni positiivinen asia.

– Ihmisillä jotka kantavat tätä perintöä, se on varmasti elämänvoima ja rikkaus, mutta on selvää myös se, että lestadiolaisen liikkeen on kohdattava tämä aika. Ehkä tuo historian pitkän muistin syvempi läsnäolo voisi olla hyvä.

Oman suhteensa liikkeeseen professori Pentikäinen määrittelee kunnioittavaksi.

–  Kyllä me arvostamme sitä perinnettä, missä olemme kasvaneet.

(Etusivun kuva Matti Karppinen)

Edellinen artikkeliArkkipiispa: ”Kirkon mentävä rohkeasti mukaan keskusteluihin mediassa”
Seuraava artikkeliNetti lisännyt ongelmapelaamista

Ei näytettäviä viestejä