Järvenpäässä laitettiin kiinteistötoimi syyniin - Tapauskertomus

[Tapauskertomus] Järvenpään seurakunnan verotulot alenivat vuosina 2008–2012 lähes 140 000 euroa eli 2 prosenttia. Samaan aikaan jäsenmäärä väheni 810 henkilöllä eli 2, 7 prosentilla.

Oli selvää, että vastuuntuntoisen kirkkoneuvoston ja -valtuuston oli jossain vaiheessa reagoitava tilanteeseen.

Reaktio tuli vuoden 2011 syksyllä, jolloin päätettiin perustaa taloustyöryhmä pohtimaan, mihin toimenpiteisiin tuli ryhtyä toiminnan ja talouden tasapainottamiseksi. Evästyksenä työryhmä sai luottamushenkilöiden selkeän kannan: toimenpide ei voi olla kirkollisveron korotus.

Erityisesti seurakunnan kiinteistöihin liittyvät toiminnot ja strategiat joutuivat syyniin. Kiinteistötoimen osuus budjetista oli 21 % ja hautaustoimen 5 %.

Alkuvuodesta 2012 kiinteistöpäällikkö irtisanoutui ja vaihtoi toiseen työpaikkaan. Kiinteistöpäällikön työt annettiin o.v.o:na talousjohtaja Kari J. Hietalalle, joka huomasi nopeasti, että kahden viran hoitaminen menestyksekkäästi ei oikein luonnu. Avautui mahdollisuus tarkastella kiinteistötoimen strategioita ja käytäntöjä yksityiskohtaisemmin.

Tehtyjen toimenpiteiden seurauksena kiinteistötoimen säästöt ovat suurusluokkaa 90 000 euroa vuodessa – lisäksi tulevat energiahankkeiden säästöt.

Keskeiset toimenpiteet kiinteistötoimessa olivat:

+ Uudelleen organisoinnilla 2,5 henkilötyövuotta vähemmällä tehdään paremmin ja nopeammin. – Yksi uudelleen organisoiminen oli hautausmaan puutarhurin vastuun lisäämistä ja toimimista suoraan talousjohtajan alaisuudessa. Kahta kiinteistöjen ylläpitotehtävää ei täytetty kun ne tulivat auki.

+ Väliesimiehet omasta porukasta: ylläpitopäällikkö ja ylivahtimestari.

+ Yhteinen kiinteistöpäällikkö Keravan seurakunnan kanssa. – Keskustelujen aloittamisen taustalla oli kummassakin seurakunnassa sama tilanne: talousjohtajalle oli sälytetty kiinteistöpäällikön tehtävät. Yhteistyöneuvottelut kestivät vuoden verran.

+ Kolme kerhotilaa vähennetty tiivistäen ja parantaen käyttöasteita. – Kerhotiloista kaksi oli vuokrattu ulkopuolelta, ja niistä on nyt luovuttu. Yksi kerhotila on seurakunnan oma ja se on vuokrattu ulos eräälle yhdistykselle. Vanhat kerhotilat olivat pieniä, eikä niitä voinut pitää ajanmukaisina. – Kerhotoimintaa on keskitetty Kirkonkulmaan (kuvassa).

+ Neljästä asuinhuoneistosta luovuttu keskittyen ydintehtäviin.– Asuntojen myynti aiheutti kiivasta keskustelua kirkkoneuvostossa, sillä osa luottamushenkilöistä vastusti myyntiä ja halusi pitää asunnot sijoituskohteina. Seurakunnalla on edelleen 12 asuntoa, joista kuudessa asuu työntekijä. Asunnoista kolme on testamenttilahjoituksin saatuja, eikä niitä voi myydä.

+ Energiansäästöhankkeiden jatkaminen. – Maalämpöön siirtyminen sekä ilmanvaihdon ja siihen liittyvien ohjausyksiköiden parantaminen on tuonut vuositasolla noin 60 000 euron säästöt. Energiainvestoinnit maksavat itsensä takaisin noin 10 vuodessa.

– Kiinteistötoimen muutoksiin ollaan oltu hyvin tyytyväisiä. Minulle on tullut vain yksi kielteinen mielipide, joka koski kerhotilasta luopumista, arvioi Kari J. Hietala tehtyjä toimenpiteitä.

Järvenpäässä ei käytetty apuna konsultteja, vaikka heitäkin olisi ollut tarjolla.

– Jostain konsultit olivat saaneet kuulla hankkeestamme, mutta ajattelimme, että paras asiantuntemus on meillä itsellämme.

Hietala painottaa rauhallisten keskustelujen merkitystä. Koko henkilökuntaa on kuultava.

Kiinteistötoimen syyni ei ollut ainoa toimenpide, johon Järvenpään seurakunta talouskurisyistä lähti. Parhaillaan tarkastellaan eri työalojen tilanteita.

Kari J. Hietala esitteli Järvenpään seurakunnan taloussyyniä kirkollisen johtamisen forumissa Helsingissä Paasitornissa 30.–31.1.