Jaakko Heinimäki ihmettelee piispa Laajasalolta tullutta kritiikkiä: ”Tämähän on Jeesuksen seuraajien media”

Helsingin piispan Teemu Laajasalon mukaan pääkaupunkiseudun seurakuntien kannattaisi siirtyä tekemään journalistisen tuotteen sijaan seurakuntien toimintaa mainostavaa jäsenlehteä.

Laajasalo otti kantaa Kirkko ja kaupungin linjaan Markkinointi ja Mainonta -lehden haastattelussa ja mielipidekirjoituksessaan Kotimaassa.

Kotimaan mielipidekirjoituksessa Laajasalo toteaa, ettei ole koskaan ymmärtänyt, miksi kirkko itse tekee journalismia. Kirkon tehtävä hänen mielestään on julistaa.

Kirkko ja kaupungin päätoimittajalle Jaakko Heinimäelle Laajasalon purkaus ei tullut yllätyksenä.

– Teemu Laajasalo on hyvin pitkään, vuosikausia, Blue Wings -lehteä esimerkkinä käyttäen puhunut siitä, että Kirkko ja kaupunki pitäisi viilata enemmän asiakaslehdeksi. En oikein tiedä, mitä hän tarkoittaa, Heinimäki sanoo.

Juuri viime viikolla ilmestynyttä lehden paperiversiota selaillen Heinimäki toteaa, että kirkkoa promoavasta journalismistahan tässä on kyse.

– Olisi kiinnostavaa kuulla ihan konkreettisesti, mitä käytännössä olisi hyvä tehdä toisin.

Toisin kuin Laajasalo, Heinimäki ei näe journalismin ja kirkkoon kohdistuvan myötämielisyyden yhdistämistä mitenkään vaikeana. Journalismia on kuitenkin se, että päätökset sisällöstä tehdään toimituksessa.

– Emme ole kirkkokriittinen media. Mutta pidän tärkeänä, että seurakuntalaisille tehdään journalistisin kriteerein mediaa. Se on tärkeää senkin takia, että kirkko käyttää julkista valtaa ja julkisia varoja. Käyttöä seurataan. Siitä annetaan seurakuntalaisille tietoa.

Kirkko ja kaupunki kuuluu Julkisen sanan neuvostoon (JSN), joka valvoo, että sen jäsenlehdet noudattavat hyvää journalistista tapaa eli Journalistin ohjeita. Neuvostoon kuuluu myös Blue Wings.

Heinimäki summaa ohjeistuksen:

– Se on sitä, että pyritään antamaan totuudenmukainen ja oikea kuva maailmasta. Tiedot on tarkistettu ja koeteltu. Se on ihan normaalia journalismia. Kuten pääkirjoituksessani olen kirjoittanut, meidän tehtävämme on antaa kirkosta ja maailmasta totuudenmukainen ja oikea kuva. Kirkon päättäjien ja johtajien on sitten vastattava siitä, että kuva on myönteinen.

***

Kirkko ja kaupunkia julkaisee Helsingin seurakuntayhtymän, Espoon seurakuntayhtymän ja Kauniaisten seurakunnan lisäksi Vantaan seurakuntayhtymä.

Vantaalla pohditaan parhaillaan seurakuntayhtymän viestinnän uudistamista jäsenlähtöisemmäksi.

– Seurakuntalaisten kanssa on tehty tutkimusta ja kehittämistä ja todettu, että nykytavalla hoidettu viestintä ei parhaalla mahdollisella tavalla palvele Vantaalla, viestintäpäällikkö Meri-Anna Hintsala toteaa.

Silti Hintsala ei olisi muuttamassa Kirkko ja kaupunkia markkinointilehdeksi, vaan pikemminkin on kyse muun viestinnän lisäämisestä.

– Nykyisessä Kirkko ja kaupunki -mediassa on paljon vahvuuksia ja uutena mediana sitä kannattaa jatkossakin kehittää eteenpäin yhdessä muiden pääkaupunkiseudun seurakuntien kanssa.

– Markkinointiviestintää ja journalistisesti tehtyä lehteä ja mediaa ei tule asettaa vastakkain. Molempia tarvitaan kirkossa. Pidän hyvin tehtyä journalistista työtä olennaisena myös omassa lehdessä.

Toisaalta Hintsalan mielestä markkinointiviestinnän ymmärrys kirkossa on ohutta.

– Sitä voitaisiin hyödyntää nykyistä enemmän osana koko viestinnän kokonaisuutta, jotta kirkon ääni saisi kuulua yhteiskunnassa monikanavaisesti.

– Nytkin sisältöjä markkinoidaan lehdessä. Onhan siellä valtavasti esimerkiksi tapahtumamarkkinointia, seurakuntavaalimarkkinointia ja niin edelleen. Sille ei tällä hetkellä ole juuri resursseja muissa kanavissa. Brändiviestintä kaipaisi kovasti uudenlaista tekemistä myös.

Hintsalan mukaan kirkossa voitaisiin puhua mieluummin sisältömarkkinoinnista.

– Kirkossa ei esimerkiksi kohdenneta viestintää erilaisille ihmisille kovin paljoa, voitaisiin kohdentaa paljon enemmän.

***

Mutta mitä tarkoittaisi kirkollisessa mediassa Laajasalon ajatus, että kirkon tehtävä on julistaa?

Heinimäki kertoo saavansa palautetta, jonka mukaan Kirkko ja kaupunki on säie, joka vielä pitää kiinni kirkossa ihmisen, joka ei käy tai ei pääse käymään tilaisuuksissa.

Kirkko ja kaupungin yksi tehtävä on tukea hengellistä elämää ja antaa aineksia myös uskonnolliseen elämänkatsomukseen ja eettiseen pohdintaan. Se on musteesta ja biteistä muodostuva kirkko niille, jotka eivät käy kivestä ja puusta rakennetuissa kirkoissa, Heinimäki sanoo.

– Tämä ei ole mitenkään ristiriidassa meidän journalistisen tekotavan kanssa. Tämä on kirkon lehti ja siihen kuuluu myös tuo ulottuvuus. Tämähän on Jeesuksen seuraajien media. Se luo kuvaa kirkosta keskustelun sallivana avoimena yhteisönä. Minun kirkkoni on sellainen.

Meri-Anna Hintsala puolestaan erottaa markkinointiviestinnän ja julistamisen.

– Nyt puhutaan kahdesta eri asiasta. Kirkon tulee elää vuorovaikutuksessa, olla vuorovaikutuksessa ihmisten välillä. Kirkko on jäsentensä yhteisö, ja kaikki kirkon työ on tavalla tai toisella viestintää. Avoimuuteen ja läpinäkyvyyteen sekä ammattimaisesti hoidettuun viestintään tulee panostaa.

Kuva: Freija Özcan. Topias Haikala (vas.), Hanna Antila, Jaakko Heinimäki ja Pauli Juusela Kirkko ja kaupungin toimituksessa.

Lue myös:

Teemu Laajasalo mielipidekirjoituksessa: Kirkko ja kaupungin kannattaisi siirtyä toimintaa mainostavaksi jäsenlehdeksi

Edellinen artikkeliKirkkoherra hartaustekstissä Satakunnan Kansassa: Herra armahti Johannan, Susannan ja Marian pappeudelta
Seuraava artikkeliIL: Yle aikoo ulkoistaa radiojumalanpalvelusten tekniikan

Ei näytettäviä viestejä