Ihmisoikeusliitto: Valtion pitäisi suojella lahkojen uhreja

Lahkojen uhrit voivat olla ihmisoikeusloukkausten uhreja, sanoo Ihmisoikeusliiton pääsihteeri Kristiina Kouros. Hänen mukaansa yhteiskunnan puuttuminen uskonnollisten yhteisöjen ongelmallisiksi koettuihin käytäntöihin on hankalaa, silloin kuin toiminta ei ole rikoslain vastaista.

Kouroksen mukaan lahkoista irtautuvien tukeminen olisi kuitenkin yksi tapa, jolla valtio voisi suojella näiden ihmisten ihmisoikeuksia. Hän toteaa, että tällaista tukea pyrkii tarjoamaan esimerkiksi Uskontojen uhrien tuki ry. Kouros pitää valitettavana, ettei se saa yhteiskunnalta tukea toimintaansa.

Uskontojen uhrien tuki ry:n puheenjohtajan Joni Valkilan mukaan yhdistys toimii täysin vapaaehtoispohjalta. Sen budjetti oli viime vuonna 1000 euroa. Tukea haettiin täksi vuodeksi Raha-automaattiyhdistykseltä, mutta päätös oli kielteinen.

– Ilmeisesti hakemus ei ollut täysin heidän toiveidensa mukainen. Yksi ongelma on, että haimme yleisavustusta, jota myönnetään vakiintuneille järjestöille. Mielestäni toimintamme on vakiintunutta, koska yhdistys on toiminut 1980-luvulta saakka valtakunnallisesti eikä muita samaa työtä tekeviä käytännössä ole, Valkila sanoo.

Tukirahat olisi Valkilan mukaan käytetty toiminnan kehittämiseen. Ulkopuolisella rahoituksella olisi muun muassa palkattu toiminnanjohtaja ja tuettu vertaistukitoimintaa.

– Meillä on kaikilla omat työpaikat ja perheet eikä asioihin ehditä paneutumaan niin paljon kuin pitäisi. Jo yksi palkattu henkilö auttaisi asiaa ja toimintaa pystyisi paremmin suunnittelemaan.

Valkila hakee yhdistyksen organisointiin mallia Ruotsista, jossa Uskontojen uhreja vastaava Hjälp Källan -järjestö saa valtion tukea.

Syrjinnän osalta viranomaistukea on jossakin vaiheessa odotettavissa. Seuraavalle hallitukselle siirtynyt vähemmistövaltuutetun toimialan laajentaminen yhdenvertaisuusvaltuutetuksi tarjoaisi viranomaisapua myös uskontoperusteista syrjintää kokeville. Nykyjärjestelmässä lain syrjintäkriteereissä mainitaan uskonto, mutta se ei kuulu vähemmistövaltuutetun toimialaan. Kaikkea ongelmia ei uusi valtuutettukaan kykenisi ratkaisemaan.

– Uusi valtuutettu ei vastaisi esimerkiksi Koivuniemen lahkon tai vanhoillislestadiolaisuuden yhteydessä esiin tuotuihin kysymyksiin. Kysymys viranomaisten puuttumisesta on monimutkainen ja sivuaa muun muassa uskonnonvapautta ja yksityisyyden suojaa, Kouros sanoo.

Valkila näkisi mielellään myös viranomaisen, joka perehtyisi työkseen uskontoasioihin.

– Lahkojen toimintaan ei ihan kauheasti voida puuttua. Näyttäisi siltä, että millään yhteiskunnan taholla ei ole siihen halua tai kykyä.

Lue myös: Ray: Uskontojen uhrien tukeminen periaatteessa mahdollista

Edellinen artikkeli”Ihmisen pojasta” elokuvaoptio Hollywoodiin
Seuraava artikkeliKatolinen tiedotuskeskus: Ihmeet on todistettavissa

Ei näytettäviä viestejä