”Homoseksuaalit jäivät pelinappulaksi kirkollisessa keskustelussa”

Vuonna 1997 ilmestyneessä kirkon homokeskustelua käsitelleessä väitöskirjassaan De homosexuella som kyrklig spelbricka (En analys av aktörerna, aktionerna och debatten i Finland år 1993) toimittaja Gustav Strömsholm osoitti, että kirkollisessa keskustelussa 1990-luvun alussa homoseksuaalit jäivät pelinappuloiksi kun yhteen ottivat erilaiset raamatuntulkinnat ja kirkkopoliittiset rintamat. Strömsholmin mukaan kirkon konservatiivit taistelivat Raamatun kirjaimellisen tulkinnan puolesta samalla kun homoseksuaalit vaativat samanlaista kohtelua kuin heterot. Kirkollisessa keskustelussa homoseksuaalit ihmisinä jäivät nopeasti taka-alalle, sillä kirkossa korostui kysymys Raamatun auktoriteetista ja tulkinnasta, liberaalien ja konservatiivien valtataistelusta. Åbo Akademissa väitellyt Strömsholm myös havaitsi, että suurin osa kirkollisista lehdistä vastusti arkkipiispan vaatimusta muuttaa suhtautumistamme homoseksuaaleihin. Tukea Vikström sai lähinnä verovaroin kustannetuilta seurakuntalehdiltä. Lisäksi maallisen lehdistön pääkirjoittajat asettuivat yhtenä joukkona tukemaan arkkipiispaa. He halusivat arkkipiispan tavoin, turvata omantunnonvapauden ja kansankirkon tulevaisuuden Suomessa. Asiasta julkaistiin Suomen lehdissä vuonna 1993 yhteensä 2587 juttua. Näissä kannanottoja selvästi homojen puolesta oli 409, vastaan 38. Asiasta kirjoitettiin pääkirjoituksissa, kolumneissa ja yleisöosastoissa. Arkkipiispa John Vikström palasi tänään ilmestyneen Askel-lehden haastattelussa vuoden 1993 tapahtumiin, joita hän piti uransa vaikeimpina hetkinä. Lue myös Kirkon tiedotuskeskuksen tiedote Gustav Strömsholmin väitöskirjasta vuodelta 1997.