Hindunationalismin nousu heikentää Intian vähemmistöjen asemaa

Intian valtauskontoon hindulaisuuteen on perinteisesti liitetty pasifismi, moninaisuuden ja erilaisuuden sietäminen. Toisaalta 2000-luvun uutisissa esiintyy yhä useammin tietoja Intian uskonnollisten ryhmien ristiriidoista ja hindunationalismin noususta.

Piispainkokouksen pääsihteeri ja Helsingin yliopiston dogmatiikan dosentti Jyri Komulainen muistuttaa, että hindulaisuus on sateenvarjokäsite, joka kattaa hyvin kirjavan joukon intialaisia uskonnollisia traditioita.

– Länsimainen käsitys hindulaisuudesta rauhanomaisena on täysin yksipuolinen ja perustuu pitkälti Mahatma Gandhin omaperäiseen uudelleentulkintaan hindulaisuudesta. Hindunationalismi edustaa sekin tradition uudelleentulkintaa, jossa hindulaisuus halutaan nähdä nationalistisen suodattimen läpi yhtenäisenä intialaisena perinteenä, vaikka se ei tosiasiassa sitä koskaan ole ollutkaan, Komulainen sanoo.

Periaatteessa Intiassa vallitsee uskonnonvapaus, mutta Komulaisen mukaan hindunationalismin nousu on merkinnyt tilanteen heikkenemistä etenkin muslimien ja kristittyjen kannalta.

– Ruohonjuuritasolla on tapahtunut väkivaltaisuuksia, kun rauhanomainen rinnakkainelo on rikottu poliittisella agitoinnilla.

Intian uskonnollisten ryhmien suhteet ovat kiristyneet

Komulaisen mukaan hindunationalistien strategiana on ollut edistää uskonnollisen kääntymisen kieltäviä lakeja, joita on joissakin osavaltioissa säädetty.

– Aivan viime vuosina hindunationalistiset voimat ovat organisoineet joukkokääntymisiä hindulaisuuteen, joita kutsutaan kotiin palaamiseksi (ghar wapsi). Logiikka on se, että intialaisten kristittyjen tai muslimien nähdään näin palaavan esi-isiensä uskoon, josta heidät on mukamas pakolla käännytetty pois. Ghar wapsi -kampanjat ovat luonnollisestikin jakaneet jyrkästi mielipiteitä Intiassa, Komulainen sanoo.

Komulainen tuntee Intiaa ja hindulaisuutta Raimon Panikkarin uskontoteologiaa koskeneen väitöskirjansa sekä muiden tutkimustensa perusteella.

Yli 1,2 miljardin asukkaan Intiassa erityisesti hindunationalistit ovat ajoittain ja joillakin Intian alueilla ottaneet yhteen tai kiistelleet uskonnollisten vähemmistöjen, kuten muslimien ja kristittyjen kanssa. Konflikteissa on pahimmillaan tuhottu moskeijoita ja kirkkoja.

Intia on kuitenkin valtava maa ja siihen mahtuu ”monta todellisuutta”. Maata pidetään yleisesti maailman suurimpana sekulaarina demokratiana. Silti Intia on täynnä uskontoa. Neljä viidennestä intialaisista on hinduja. Muslimit ovat suuri vähemmistö. Lisäksi maassa on kymmeniä miljoonia kristittyjä ja buddhalaisia.

– Moderni Intia on periaatteessa maailman suurin demokratia ja uskonnollisesti pluralistinen valtio. Mutta kun Intiaa luonnehditaan sekulaariksi, sanalla tarkoitetaan eri asiaa kuin Euroopassa: sekulaari ei Intian kontekstissa tarkoita uskonnonvastaisuutta vaan sitä, että maan monet uskonnot otetaan annettuna lähtökohtana, Komulainen toteaa.

Kolonialismi kärjisti uskonnollisia ristiriitoja

Intiaa voidaan hyvällä syyllä kutsua monikulttuuriseksi maaksi. Toisaalta uskonnollisten ja etnisten ryhmien yhteenotoilta ei ole Intiassakaan vältytty.

Komulaisen mukaan hindutraditioilla on pluralistinen puolensa, mutta toisaalta Intian uskontohistoriassa on vastaavia uskonnollisia konflikteja ja ristiriitoja kuin muuallakin.

– Kolonialistinen aika kärjisti monia näistä. Itse asiassa hindunationalismin syntyhistoria selittyy, tosin varsin monimutkaisesti mutta kuitenkin, kolonialismin ajasta käsin. Sen taustalla on ikään kuin hindulainen vastareaktio siirtomaaideologiaa ja myös kristillistä lähetystyötä vastaan, Komulainen arvioi.

Myös kysymys kastittomien asemasta kytkeytyy osaksi uskonnonvapaustilannetta. Komulaisen mukaan yksi ongelma on, että kristityt dalitit eivät saa osakseen positiivista diskriminaatiota, joka kastittomille ja alemmille kasteille kuuluu.

– Taustalla on käytännössä virheellinen ajatus, että kristinuskon piirissä ei olisi kastisyrjintää. Näin ollen kysymys uskonnollisesta asemasta ja kääntymisestä kytkeytyy monimutkaisella tavalla Intiassa osaksi sosiaalista tasa-arvoa ja yhteiskunnallista oikeudenmukaisuutta, Jyri Komulainen sanoo.

Kuva: Olli Seppälä. Kuvassa hindulainen Ganesha-jumala.

Lue myös:

Intia ei päästä maahan amerikkalaista uskonnonvapauden tarkkailijaryhmää

Kirkkomme lähetys: Intiassa kristittyjen pakkokäännytyksiä hindulaisuuteen

Asiantuntija: Uutiskynnyksen ylittänyt intialaistyttöjen kohtelu on daliteille tavallinen tarina

Edellinen artikkeliSaamelaiset lähettävät kirkolliskokoukseen opettajan Enontekiön Nunnasesta
Seuraava artikkeliAhtisaari Diakonia-lehdessä: Kirkko on globaalin yhteisvastuun kulmakiviä

Ei näytettäviä viestejä