Heikki Räisänen palasi tänään Eksegeettisessä päivässä vuonna 1971 pitämäänsä valtaisan kohun herättäneeseen esitelmään. Hän purki pommin – joka tosin pääsi räjähtämään jo vuonna 1971.
Räisänen pohti torstaina Helsingissä Tieteiden talolla mitä ja miksi sanoi, mitä olisi ehkä voinut sanoa ja miksi kohupuhe sai niin myrskyisän reseption eli vastaanoton.
Vt. apulaisprofessori ja sittemmin Uuden testamentin eksegetiikan professorina Helsingin yliopistossa työskennellyt Räisänen piti esitelmän Raamattukysymyksestä 8.11.1971. Pöytäkirjan mukaan puhetta seurasi ”tavallista vilkkaampi ja kiivaampi” keskustelu. Tämä keskustelu levisi kirkkoon kulovalkean tavoin ja jatkui pitkään – ja elää ja jatkuu eri tavoin yhä. ”Julkisuutta en mielestäni ollut tavoitellut. Olin ottanut todesta vastaan tulleet haasteet – vastannut kun kysyttiin ja koonnut ajatuksia esitelmiksi kun pyydettiin”, Räisänen totesi Suomen Eksegeettisen Seuran 75-vuotisjuhlan esitelmässään tänään torstaina 7.2.2013.
Julkisuutta hän reilun 40 vuoden takaisesta puheestaan kuitenkin sai: ”Esitelmän kiistattomin seuraus lienee henkilöhistoriallinen: se leimasi minut ja vaikutti kiistan henkilöitymiseen. Minä olin se demoninen hahmo, joka teki Raamatusta silppua. ”
Torstaisessa esitelmässään Räisänen selvitti miten hänen vuoden 1971 puheensa ei niinkään ollut hänen omaa ajatteluaan, vaan suuri osa sisällöstä oli tuoto julki jo aiemmin. ”Minun panokseni keskusteluun ei siis ollut Jumalan tekojen historiallisuuden kiistäminen (tätäkin on väitetty) – sen olivat konservatiivisemmat teologit jo tehneet”, hän sanoi.
Hän totesi, että vuonna 1971 olisi ollut paikallaan mainita, että monet näkökohdat löytyivät jo tuolloin Kirkkojen Maailmanneuvoston (KMN) Raamatun auktoriteetti -projektin aineistosta eivätkä ne edustaneet mitään yksityisajattelua.
”Olisi myös ollut selvintä rajoittua ongelmien kartoitukseen. Sen sijaan ryhdyin hahmottelemaan omaa ratkaisuyritystä. Jälkikäteen huomaan, että en erityisemmin korostanut tämän osan itsestään selvästi subjektiivista luonnetta. En myöskään tässä toistanut sitä, minkä olin sanonut ennen ja olen sanonut myöhemmin: minulle riittää, jos ongelmat otetaan vakavasti.”
”Nämä laiminlyönnit ovat saattaneet vaikuttaa siihen käsitykseen, että olisin pyrkinyt radikaalisti muuttamaan Suomen kirkon julistusta. Tarkoitus oli vain haastaa teologiaa, kirkollistakin, itsekriittiseen pohdiskeluun, jonka tulokset eivät ole minun ohjailtavissani. Suurelta osaltahan esitelmä oli diagnoosia siitä, mitä jo oli tapahtunut – lisättynä suosituksella, että tapahtuneista asioista puhuttaisiin niiden oikeilla nimillä. Mistään kirkkopoliittisesta agendasta ei todellakaan ollut kysymys.”
Lue Räisäsen koko esitelmä (2013) Kotimaa24:n Verkkoesseestä
Tutustu Eksegeettisen päivän ohjelmaan
(Kuva Räisäsestä: Helsingin yliopisto)
Miksi palasitte vuoden 1971 esitelmään nyt?
Kotimaa24 tiedusteli emeritusprofessori Heikki Räisäseltä, miksi hän palasi juuri nyt vuoden 1971 esitelmäänsä. Räisänen muistuttaa Eksegeettisen Seuran täyttävän vuosia ja siksi seurassa halutaan katsoa taakse- ja eteenpäin.
– Minulta pyydettiin esitelmää jostain aiheesta, joka liittyisi siihen miten tähän päivään on tultu. Mikäpä sen luonnollisempaa kuin ottaa luupin alle seuran historian epäilemättä kohutuin tilaisuus, Räisänen sanoo.
Hän kuitenkin paljastaa, että esitelmän aiheelle oli toinenkin, henkilökohtaisempi syy.
– Olen kirjoittamassa jonkin sortin intellektuaalista autobiografiaa (omaelämäkerta) ja olen siis joka tapauksessa joutunut penkomaan ja pohtimaan taannoisia tapahtumia.