Ortodoksipappi Heikki Huttunen aloittaa tammikuussa työnsä Euroopan kirkkojen konferenssi pääsihteerinä.
EKK on protestanttisten, ortodoksisten ja anglikaanisten kirkkojen yhteistyöelin. Olet ensimmäinen ortodoksi ja pohjoismaalainen tehtävässä. Kuinka pitkä pesti on?
– Ainakin seuraavaan yleiskokoukseen asti. Se järjestettäneen 2018. Kaudet ovat normaalisti 5 vuotta. Niiden määrää ei ole rajoitettu.
Olet toiminut Suomen ekumeenisen neuvoston pääsihteerinä vuodesta 2006. Sinun oli määrä siirtyä Helsingin ortodoksisen seurakunnan monikulttuurisen papin työhön, jossa ehdit nyt toimia vain marras–joulukuun. Oliko EKK:n pääsihteerin tehtävään normaali hakuprosessi?
– Kyllä siihen oli haku. En tosin olisi hakenut, jos erittäin korkealle arvostamani taho ei olisi tehnyt aloitetta. Tärkeätä minulle oli, että Suomen evankelis-luterilainen kirkko tuki hakemustani ja että oma kirkkoni tuki ja lisäksi vielä oma kirkkoni Ekumeenisen patriarkaatin muodossa.
EKK ei ole juuri näkynyt julkisuudessa. Mihin 1959 perustettua organisaatiota tarvitaan tänään?
– Jos sitä ei olisi olemassa, se pitäisi keksiä. Sitä ei ole näkynyt, koska se on käynyt 3–4 vuotta vaativaa uudistusprosessia. Organisaatiota on virtaviivaistettu. Päätoimisto muutti Genevestä Brysseliin.
Mikä on EKK:n päätehtävä nyt?
– Ekumenian perustyö eli teologinen keskustelu, johon kuuluu kirkon johtajien verkostoituminen. Toinen taso on viime vuosina korostunut ajankohtaisten haasteiden asiantuntijaverkostot. Euroopan kirkkojen siirtolaiskomissio ja EKK työskentelevät saman katon alla. Komissio ei ole vielä yhdistynyt EKK:n kanssa. Tavoite on selvittää, kuinka yhteistyö on paras järjestää. Lisäksi tehtäviä ovat ihmisoikeus-, uskonnonvapaus- ja ympäristökysymykset. Ennen kaikkea EKK on asiantuntijaverkosto, joka auttaa kirkkoja tietämään, mitä toiset kirkot tekevät.
Mitä EKK voi tehdä Euroopan pakolaiskriisille?
– Kreikassa, Maltassa ja Italiassa voi käyttää sanaa kriisi. Meillä ei ole vielä kriisi. Sanotaan, että EU:lla on yhtenäinen turvapaikkapolitiikka. Ei ole, valtioiden välinen solidaarisuus vaihtelee. EKK voi olla tiedon kanava, koska kirkoilla eri maissa on suora kontakti ruohonjuuritasoon. Kreikkalaisten saarten seurakuntapapit tietävät luita ja ytimiä myöten tilanteesta.
– Pakolaiskriisi ei ole vain maanpakoon joutuneiden vaan Euroopan muurinrakentamispolitiikan kriisi. Lapsia kuolee Euroopan rannoille, koska sen maat ovat tehneet laillisen maahanpääsyn miltei mahdottomaksi. Katsomme silmät pyöreinä sotaa Ukrainassa ja Syyriassa ja vielä ihmettelemme, että sieltähän tulee pakolaisia. Euroopalla on valtavasti peiliin katsomista.
Venäjän kirkko vetäytyi 2008 EKK:n toiminnasta. Syy oli Viron ortodoksisten kirkkojen jäsenyysasiat. Puhut venäjää. Pystytkö saamaan Venäjän takaisin toimintaan?
– En pysty. Ei valintani yhteydessä ole tuossa hengessä puhuttu. Pystyn olemaan osa tiimiä, joka voi vaikuttaa asiaan. Keskusteluyhteys on. Ratkaisevaa ei ole minun roolini vaan Venäjän ja suurten länsimaisten kirkkojen suhteet. EKK voi tarjota sillan puheelle.
Kuva: Matti Karppinen
Lue myös:
Heikki Huttunen kantaa huolta antisemitismista
Heikki Huttusesta Euroopan kirkkojen konferenssin pääsihteeri