Rahojaan ja omistuksiaan veroparatiiseihin piilottavien rikkaiden elämä on surkuteltavaa. He tekevät pahaa myös itselleen, ajattelee Helsingin yliopiston sosiaalietiikan professori Jaana Hallamaa.
– Nämä ihmiset näyttävät pitävän itseään erikoistapauksina, joita eivät koske samat säännöt kuin muita. Raha, jonka pitäisi vain olla väline hyvän tekemiseen ja yhteisen hyvän edistämiseen, vaikuttaa olevan heille itseisarvo. Kyse on syvästä näköharhasta, joka irrottaa nämä ihmiset inhimillisestä yhteydestä muiden kanssa. Se on säälittävää.
Hallamaa kommentoi Kotimaa24n pyynnöstä eilisen kuohuttavinta uutista eli veroparatiisiyhtiöstä vuotaneita niin kutsuttuja Panaman papereita. Alun perin saksalaiselle Süddeutsche Zeitung -sanomalehdelle vuodettu aineisto käsittää yli 11 miljoonaa asiakirjaa. Ne paljastavat esimerkiksi lukuisten valtionpäämiesten ja muiden poliittisten ja taloudellisten vaikuttajien sekä huippu-urheilijoiden yhteyksiä veroparatiiseihin.
Lähes 400 toimittajaa kymmenistä eri maista on tutkinut asiakirjoja kuukausien ajan. Mukana on ollut myös toimittajia Suomen Yleisradiosta.
– Todella hienoa, että tiedotusvälineet hoitavat kriittistä tehtäväänsä ja tällaiset asiat tulevat ilmi. Tämä oli ensimmäinen ajatukseni uutisesta kuultuani. Seuraavaksi mieleeni nousi kysymys: Eikö rikkaiden ahneudella ole mitään rajoja? Hallamaa sanoo.
Veronkierto itsessään ei tietenkään ollut professorille yllätys, mutta ilmiön laajuus ja järjestelmällisyys sekä sen kaikkialle maailmaan ulottuvat lonkerot kuitenkin olivat.
– Tämä näyttää olevan merkittävä toiminnan tapa, kuin yksi teollisuuden haara.
Hallamaa ei ymmärrä verojen välttelyä, koska niillä ylläpidetään yhteiskunnan palveluja ja ihmisten yhteenkuuluvuutta. Hän muistuttaa, että Raamattu puhuu erittäin kovin sanoin niitä vastaan, jotka keskittyvät rikkauksien haalimiseen. Vaikkapa sukupuolielämän rikkeistä tuo kirja ei ripitä ihmisiä läheskään yhtä kovin sanoin ja useasti.
– Raha ei missään nimessä ansaitse Jumalan paikkaa ja nimeä. Kirkko ei puhu tästä tarpeeksi. Siitä puhuminen on vaikeaa, koska raha kietoo pauloihinsa niin helposti meitä kaikkia.
Toisaalta Hallamaa korostaa, että varallisuus on tärkeää ja välttämätöntä. Vanhassa testamentissa rikkaus on yksi siunauksen muoto ja Uuden testamentin vertauksessa leiviskät piti sijoittaa tuottavasti eikä vain kätkeä maahan.
– On naiivia ajatella, että kaikki rahat pitäisi antaa pois. Ei se niinkään ole. Varoja pitää käyttää ja hoitaa vastuullisesti.
Hämärtyikö huumepoliisin moraali samalla kaavalla kuin rikkaiden?
Jaana Hallamaalle tulee veroja kiertävien rikkaiden toimista mieleen Helsingin huumepoliisin entisen päällikön Jari Aarnion tapaus. Huumepoliisin toiminnassa vaikuttaisi olevan samoja piirteitä kuin raharikkaiden.
– Huumepoliisissa ryhdyttiin ilmeisesti ajattelemaan, etteivät heitä koske samat säännöt kuin tavallisia poliiseja. Että huumetyössä tarvitaan joustavampia sääntöjä. Tällainen ajattelu alkaa helposti hämärtää moraalia.
Hallamaan mukaan moraalilla on aina vaikutusta myös toimijaan itseensä eikä vain ulospäin muihin. Ihmisen teot määrittelevät, kuka ja millainen hän on.
Rikkauden sumentama ihminen saattaa Hallamaan mukaan syyllistyä banaaliin pahaan, jossa omien tekojen merkitystä ei ajatella lainkaan, vaan toimitaan niin kuin uskotaan, että rikkaiden kuuluu toimia.
Jaana Hallamaa toivoo, että ihmisten huomio ei nyt keskittyisi moraaliseen närkästykseen ja päivittelyyn tai toisaalta tietojen vuotajan henkilöllisyyteen.
– On tärkeää tehdä lait sellaisiksi, että ne varmistavat, että verot maksetaan. Lisäksi tarvitaan moraalia, jossa ihminen ei leikkaa itseään yhteisön ulkopuolelle.
Panama-uutisointi lisää uskoa demokratiaan
Hallamaasta on ollut silmiin pistävää, että niissä maissa, joissa demokratia ja kansalaisyhteiskunta toimivat huonosti, on pyritty sensuroimaan uutisointia Panaman papereista tai vähätelty tietovuodon merkitystä.
– Venäjällä väitetään, etteivät paperit tuo esiin mitään uutta eikä ihmisillä katsota olevan oikeutta tietää aiheesta sen enempää. Myös Kiinassa uutinen on pyritty sensuroimaan.
Länsimaissa asiasta saa puhua, vaikka se on monille politiikan ja elinkeinoelämän vaikuttajille kiusallista. Tämä vahvistaa Hallamaan uskoa demokratiaan.
Suomessa vaikutusvaltaiset ihmiset ovat pitkään viestineet, että olemme eläneet yli varojemme. Kaikesta pitää leikata ja tavallisten kansalaisten on oltava valmiita joustamaan eduistaan.
– Tähän voi olla entistä vaikeampi motivoitua, kun tietovuoto paljastaa, että ne, joilla menee hyvin suhdanteista riippumatta, vetävät itse välistä ja harrastavat vilunkipeliä, Hallamaa toteaa.
Kuva: Jukka Granström