Helsingin Sanomat selvitti pääomarahastojen omistuksessa olevien yritysten maksamia veroja viiden vuoden ajalta. Selvityksessä oli mukana myös muun muassa Helsingin seurakuntayhtymän työterveydenhuollosta vastaava Suomen Terveystalo.
Kuuden Helsingin Sanomien selvityksessä mukana olleen yhtiön yhteenlaskettu liikevoitto oli vuosina 2008–2013 noin 570 miljoonaa euroa. Yhtiöt maksoivat yhteisöveroja vain 26,6 miljoonaa euroa eli 4,6 prosenttia liikevoitoistaan. Verojen osuus Suomen Terveystalon 57,7 miljoonan euron liikevoitosta oli tuona ajanjaksona 0,3 prosenttia.
Helsingin seurakuntien hallintojohtaja Riitta-Sisko Tarkka, oletteko arvioineet veronmaksutasoa työterveyshuoltoa tarjoavia yrityksiä kilpailutettaessa?
– Työterveyshuolto on kilpailutettu vuonna 2010. Siinä vaiheessa arviointikriteereissä ei tällaista ollut. Mielestäni tämä on tullut yleisemmin keskusteluun muutaman vuoden sisällä. Tämä on varmasti asia, josta keskustellaan jatkossa, kun kriteerejä laaditaan. Työterveyshuolto kilpailutetaan seuraavan kerran ensi vuonna, Tarkka sanoo.
Finnwatchin tutkijan Henri Telkin mukaan Finnwatchissa pohditaan parhaillaan miten veronmaksuvastuullisuus voitaisiin ottaa huomioon julkisissa hankinnoissa.
– En osaa sanoa miten tämä on tähän mennessä toteutettu sosiaali- ja terveyspuolen kilpailutuksissa julkisella puolella. Nähtävästi ei mitenkään. Olisi suotavaa, että veronmaksuvastuu huomioitaisiin, Telkki sanoo.
Hän pitää ongelmana, jos julkisesti tuetulla toiminnalla saadut liikevoitot eivät näy veroina valtion kassassa.
– Kysymys on myös yhdenvertaisuudesta. Kun lainsäätäjä on päättänyt tietystä verotuksen tasosta, olisi hyvä, että yritystoimijoita kohdeltaisiin tasavertaisesti. Kaikilla ei ole mahdollisuutta pienentää verotaakkaansa kansainvälisillä järjestelyillä.
– On hieman arveluttavaa, jos lainsäädännössä olevia porsaanreikiä käytetään siihen, että toimitaan lain hengen vastaisesti, Telkki sanoo.
Suomen Terveystalon toimitusjohtaja Yrjö Närhinen kirjoitti torstain Helsingin Sanomissa, että pelkästään maksetun yhteisöveron tuijottaminen on näköalatonta. Närhisen mukaan Suomeen on tullut Helsingin Sanomien seurantajakson aikana Terveystalon kautta yli 400 miljoonaa euroa ulkomaista pääomaa, jolla työllistetään suomalaisia ja tuotetaan terveyspalveluja.
Telkin mukaan yritystoiminnan työllistämisvaikutuksella ei voida perustella sitä, että tuottoisasta liiketoiminnasta ei tarvitse maksaa veroja.
Kirkkohallituksen mukaan kirkossa on noudatettava lakia julkisista hankinnoista.
– Tämän hankintalain mukaan tarjoajien yrityskelpoisuutta arvioitaessa tai tarjouksia vertailtaessa ei ole mahdollista käyttää perusteena yrityksen Suomeen tai muualla maksamien verojen määrää. Tämä tarkoittaa myös, että hankintalain mukaan hankintayksikkö ei voi asettaa yrityksille vaatimuksia sen suhteen, minkälaista sinänsä laillista verosuunnittelua ne voivat tai eivät voi harjoittaa, kirkkohallituksen lakimies Mikko Tähkänen sanoo.