Fethullah Gülen rakentaa vaikuttavia verkostoja

Turkin presidentti Recep Tayyip Erdoğan vaatii perjantaina tapahtuneesta vallankaappausyrityksestä tilille julkisuutta karttavaa hengellistä johtajaa Fethullah Gülenia. Gülen on kieltänyt osallisuutensa vallankaappausyritykseen.

Yhdysvalloissa maanpaossa elävä kirjailija ja hengellinen johtaja Fethullah Gülen on entinen imaami, joka kuuluu islamin mystistä suuntausta edustavaan suufilaisuuteen.

Hänen perustamansa Hizmet-liike tarkoittaa palvelua ja korostaa jokaisen turkkilaisen velvollisuutta osallistua maansa palvelemiseen. Hizmet on myös lähetysliike, jolla on mittavaa koulutustoimintaa.

Liikkeestä välittyy kuva, että sen jäseniltä odotetaan voimakasta antautumista ja jopa uhrautumista asian hyväksi, islamasiantuntija Kari Vitikainen kertoo.

Vitikainen viimeistelee Jyväskylän yliopistoon kasvatustieteen väitöskirjaa turkkilaisten imaamikoulujen oppikirjojen maailmankatsomuksesta.

Hän on asunut perheineen Turkissa 13 vuotta työskennellen muun muassa tutkijana. Osan ajasta hän johti Istanbulissa toimivaa ELRIM uskontotutkimusinstituuttia.

Modernia vaikuttamistyötä

Hizmet-liikkeen kannattajat kokoontuvat viikoittain tutkimaan Gülenin ja tämän oppi-isien teoksia, pitävät vapaamuotoisia rukouksia ja vievät innokkaasti eteenpäin sanomaansa.

Kannattajat tulevat mukaan sen laajojen verkostojen kautta monista eri syistä.

– Usein syy on taloudellinen. Köyhän perheen opiskelija saa tukea opintoihinsa ja ajautuu tämän myötä liikkeeseen. Tuen vastaanottamisen edellytyksenä on osallistuminen Hizmet-liikkeen kokouksiin. Opiskelijat tulevat osaksi hierarkkista systeemiä, jossa isosiskot ja isoveljet ohjailevat nuorempia. Solujen kokouksissa tutkitaan Gülenin kirjoja ja kuunnellaan hänen puheitaan. Monella katkeavat suhteet kaikkeen muuhun, Vitikainen kuvailee.

Gülenistit perustavat eri puolille maailmaa kouluja, joiden kautta liikkeen maailmankatsomus välittyy tehokkaasti. Kouluja oli myös Turkissa, ja niiden lopettaminen oli presidentti Recep Tayyip Erdoğanin ja Gülenin vuonna 2103 tapahtuneen välirikon tärkeimpiä syitä, Vitikainen taustoittaa.

Gülenistit etsivät aktiivisesti yhteyksiä myös akateemiseen maailmaan ja kutsuvat liikemiehiä tukemaan toimintaansa.

Fethullah Gülen on kertonut julkisuudessa arvostavansa tieteitä, uskontodialogia ja monipuoluedemokratiaa.

– Voi kuitenkin kysyä, onko gülenistien dialogipyrkimysten takana aito halu yhteisymmärrykseen ja rauhaan, vai onko taustalla oman sanoman eteenpäin vieminen, käännynnäisten saaminen ja sen myötä oman vallan kasvattaminen, Vitikainen pohtii.

Gülenin puheista ja julkaisuista välittyy joka tapauksessa maailmankatsomus, joka korostaa suvaitsevaisuutta ja tasa-arvoa.

Salafistien inhokki

Salafistit, jotka etsivät islamin oikeaa tulkintaa varhaisten muslimien esimerkistä, pitävät Gülenia liian liberaalina. He väittävät Gülenin luopuneen Koraanin oikeasta tulkinnasta.

Julkisuudessa Gülen on profiloitunut enemmän teologina ja ajattelijana, ja hän on jopa välttänyt julkisia yhteyksiä poliittiseen islamiin.

Presidentti Recep Tayyip Erdoğan pitää Gülenia vihamiehenään, vaikka julkisuudessa käydyn keskustelun perusteella näyttää siltä, ettei heillä ole merkittäviä näkemyseroja sen enempää uskonnon kuin politiikankaan alueella.

– Molemmat haluavat islamin näkyvän enemmän valtion hallinnossa. Mielestäni kyse ei ole niinkään poliittisista tai teologisista näkemyseroista kuin vallasta. Lähi-idän islamilaisten maiden historiaa leimaa taistelu johtajan paikasta, Vitikainen sanoo.

"Kalifiksi kalifin paikalle"

Hokema "kalifiksi kalifin paikalle" ei Vitikaisen mielestä ole pelkkää historiaa.

– Kalifi-instituutiolla on niin vahva perinne islamin historiassa, ettei edes sadan vuoden yritys elää tasavallassa ole poistanut taipumusta seurata yhtä vahvaa johtajaa.

Turkkilaisilla on nyt tällainen vahva johtaja, joka on Vitikaisen mukaan päässyt kaikkien valtaa tavoittelevien niskan päälle. Olipa Gülen vallankaappauksen takana tai ei, Erdogan kokee hänet uhkana. Gülen on määritelty kotimaassaan terroristiksi.

– Nyt kun Erdoganilla on lähes kaikki valta, on mielenkiintoista nähdä, tuleeko hänen islamilainen agendansa enemmän esille vai pysyykö Turkki edelleen sekulaarin perustuslakinsa mukaisesti tasavaltana.

Median monta totuutta

Kaksi vuotta sitten perheineen Kotkaan muuttanut Kari Vitikainen seuraa edelleen tiiviisti turkkilaista mediaa.

– Siellä eri tahot luovat erilaisia totuuksia, joita käytetään häikäilemättömästi omien tarkoitusperien ajamiseen. Se, että joku tuomitaan turkkilaisessa tuomioistuimessa, ei vielä välttämättä kerro mitään totuudesta. Täällä länsimaissa ei voi kuin arvailla, mitä kulissien takana on tapahtunut.

Länsimaisia medioita vaivaa Vitikaisen mielestä yksipuolisuus.

– Länsimaisessa mediassa uskonnollisen väestön näkemys jää helposti ymmärtämättä. Länsimaisen toimittajan on helpompi löytää keskustelukumppani sekulaareista piireistä, koska niissä ollaan paremmin verkostoituneita länteen päin.

– Erdoğania arvostelevia lausuntoja saa helposti. Hänellä on kuitenkin uskonnollisten turkkilaisten vahva tuki, ja tämä kansanosa näyttää olevan länsimaiselle medialle aikalailla mysteeri.

Kuva: Anne Vitikainen