Suomalaisillekin tuttu piparkakku on saanut alkunsa jo faraoiden Egyptissä. Jouluisen leivonnaisen esimuoto oli hunajakakkuset, joita uhrattiin jumalille. Jotta jumalat ymmärtäisivät, mitä heiltä pyydetään, kakkuja alettiin muotoilla eri tavoilla.
Eurooppaan hunajakakut tulivat Kreikan kautta, ja pitkään niitä valmistivat vain luostarit. Myös Pohjoismaihin pipareiden valmistaminen kulkeutui luostareiden kautta. Luostareilla oli usein ylijäämähunajavarastoja esimerkiksi mehiläisvahakynttilöiden valmistuksesta.
Suomalaisille tutumpaan muotoon leivonnaiset alkoivat kehittyä, kun Kaukoidästä alettiin tuoda mausteita. Pipari on saanut nimensä maustepippurista.
Piparkakkujen muodoilla oli vertauskuvauksellisia merkityksiä. Tuttu kukan mallinen pipari on hyvän sadon ja hedelmällisyyden vertauskuva. Pipariukot ja -akat puolestaan liittyvät elämänpuuaiheeseen. Sydän, tähti ja lintu ovat Pyhän Hengen vertauskuva.
Piparitapahtumia joulun alla
Arkkitehtuurimuseossa Helsingissä on esillä esikoululaisten leipoma Helsinki 1850 -piparikaupunki. Leipomiseen osallistui 300 esikoululaista eri puolilta Helsinkiä. Arkkitehtuurimuseon Piparikaupunki-tapahtumaan liittyy pipariaiheisia työpajoja.
Omilla piparinkoristelutaidoilla voi myös voittaa palkintoja, jos osallistuu Hotelli- ja ravintolamuseon sekä Kaapelin joulun PipariBattleen. Nettikilpailussa etsitään joulunajan söpöintä, hellyttävintä ja karismaattisinta piparia. Viime lauantaina käynnistyneeseen kilpailuun voi osallistua ottamalla valokuvan itse koristellusta piparista ja jakamalla se Instagram-kuvapalvelussa tunnisteella #piparibattle2015. Voittaja valitaan yleisöäänestyksellä.
Kuva: Iloinen Liftari Oy
Lue myös:
Tee tänä vuonna mestaritason pipareita – Piparkakkumestarin vinkit