Parhaillaan Ranskassa pelattavassa jalkapallon EM-turnauksessa ratkaistaan kuningaslajin Euroopan mestaruus jälleen seuraavaksi neljäksi vuodeksi. Viikko sitten alkaneet kisat jatkuvat kuukauden ajan aina heinäkuun 10. päivään saakka.
Suositun lajin arvokisojen avausviikonlopun ottelut tavoittivat parhaimmillaan jopa yli miljoona suomalaiskatsojaa. Moni katsoo turnauksen aikana satunnaisia otteluita, mutta innokkaimmat eivät muuta teekään.
Kotimaa24 kysyi kirkon jalkapalloilevilta työntekijöiltä, minkälaista elämä on EM-kisojen aikaan ja mikä lajissa niin kovasti kiehtoo.
”Se on niin mahdottoman vaikea peli”
Ylöjärven kirkkoherra Kimmo Reinikainen on viettänyt ison osan elämästään ruohokentällä. Pelaamisen Reinikainen aloitti 7-vuotiaana, ja 18 vuotta täytettyään hän siirtyi tuomariksi. Pian täyteen tulee 30 vuotta otteluiden viheltämistä.
Satunnaisiin pihapeleihin sekä kirkon työntekijöiden ja luottamushenkilöiden Gloria Patri -turnaukseen Reinikainen osallistuu edelleen myös pelaajana, mutta tavoitteellinen pelaaminen on vanhemmiten jäänyt.
– Tässä iässä on jo tunnustettava rajansa. Pienellä kentällä pelattavaan 45-vuotiaiden ikämiessarjaan olisin voinut mennä, mutta kesät ovat niin kiireisiä, etten ehdi. Joukkueeseen ei voi lähteä, jos ei voi osallistua.
Tälläkin hetkellä Reinikainen on rippikoululeirillä. Se rajoittaa paitsi pelaamista, myös EM-kisojen seuraamista.
– Kyllä tämä on aika kärsimystä olla nyt rippileirillä, kun matsit pyörii koko ajan, Reinikainen nauraa.
– Työ menee kuitenkin edelle. Tuloksia seuraan tauoilla, mutta kovin paljon en ole katsonut. Koneelta olen vähän illan viimeistä peliä vilkuillut.
Rippikoulun päätyttyä Kimmo Reinikainen aloittaa kesälomansa. Sen jälkeen hän aikoo katsoa ainakin melkein kaikki pelit. Tavoitteena on seurata suunnitelmallisesti kaikkia joukkueita.
Lajissa Reinikaista kiehtoo taktiikka ja pelin vaikeus.
– Se on niin mahdottoman vaikea peli. Jos annat ihmiselle pallon ja sanot, että sitä saa käsin heitellä, niin kyllä se lähtökohtaisesti onnistuu, mutta jaloilla niiden temppujen tekeminen vaatii elinikäistä opettelua.
Oma tausta pelin parissa tekee myös pelien katsomisesta jännittävämpää.
– Kun on viettänyt aikansa kentällä, niin sitä kiinnittää ihan toisella tavalla huomiota pelaajien liikkeisiin, siihen miten joukkueet rakentaa maalintekopaikkoja ja millä tavalla ne puolustaa.
Suosikkijoukkue Saksa on pysynyt samana lapsesta asti, ja sitä Reinikainen kannattaa myös näissä kisoissa. Onko Saksa myös voittajaveikkaus?
– Ei se kyllä ole. Valitettavasti Italia taitaa viedä nämä kisat. Mutta katsotaan nyt. Loppuvaiheessa se on yhdestä pelistä kiinni, siitä minkälaisia paineita on, kuinka leveä on pelaajamateriaali, loukkaantumisista ja pelikielloista. Se on niin arvaamaton peli, onneksi.
”Jalkapallo on ruohokenttien shakkia”
Kirkkohallituksen liikunta- ja urheiluyhteistyön asiantuntija Mikko Mäkelä on hänkin innokas jalkapallofani. Mäkelä kertoo katsovansa pari peliä päivässä. Sen useampaan aika ei riitä, sillä töissäkin on käytävä.
– Toistaiseksi emme ole vielä Kirkkohallitukseen virittäneet screenia. Onneksi isoja turnauksia on vain joka toinen vuosi, että ehtii kerryttää voimia katsomiseen, ja alkulohkojen jälkeenhän ottelutahti harvenee, Mäkelä toteaa.
Kotona hän seuraa pelejä yhdessä perheen kanssa. Mikko Mäkelän 9-vuotias poika pelaa jalkapalloa itsekin, ja vaimo on innostunut seuraamaan lajia aikuisiällä.
Keravalla kasvanut Mäkelä pelasi nuorena KP-75:ssa. Aikuisiällä tavoitteellinen harrastus on jäänyt, mutta edelleen hän käy pelaamassa omaksi iloksi kaveriporukalla. Jalkapallossa Mäkelää kiehtoo lajin taktisuus ja sen maailmanlaaja suosio.
– Siitähän sanotaan, että se on ruohokenttien shakkia. On hienoa seurata, miten pelaajat hakevat paikkaa, syöttävät ja parhaimmillaan tekevät toinen toistaan paremmaksi. Se on lisäksi maailman pelatuin laji. Ei tarvita kuin pallo ja sitä voi pelata. Sitä voidaan käyttää myös rauhantyössä, kuten Peace Unitedin tapauksessa.
– Kyllä se on elämää suurempaa. Olen käynyt Saksassa paikanpäällä katsomassa pelejä. Se on aika yhteisöllinen kokemus kun 30 000 hengen seisomakatsomo laulaa.
EM-turnauksessa Mikko Mäkelä kertoo kannattavansa skandinaavisessa hengessä Islantia ja Ruotsia. Kaveriporukan EM-kisaveikkauksessa hän antoi panoksena kuitenkin Saksalle.
– Eikös sitä niin sanota, että ensin pelataan 90 minuuttia ja lopuksi Saksa voittaa? Nyt kun Suomi ei ole kisoissa mukana, niin mahdottoman suuria intohimoja voittajaan ei liity. Toivon hyviä pelejä ja olen yleensä pienemmän puolella.
”On hienoa seurata taitavia pelaajia työssään”
Rautjärven seurakunnan nuorisotyönohjaaja Anuliina Kenttämaa löysi jalkapallon vasta aikuisiällä. Hän aloitti jalkapalloharrastuksen Simpeleen urheilijoiden SiUn Nice Futis -joukkueessa noin kymmenen vuotta sitten kolmannen lapsen syntymän jälkeen. Kimmokkeen hän sai, kun mies toi kuntosalireissultaan joukkueen valmentajalta turf-kengät ja kehotuksen tulla kokeilemaan.
Tuolloin Kenttämaa ei ollut kiinnostunut jalkapallosta lainkaan.
– Kun ensimmäistä kertaa menin treeneihin, tarkoitus oli käydä kai vain kokeilemassa lajia. Jäin koukkuun heti, Kenttämaa kertoo.
Nykyään viisihenkisen perheen menot järjestellään niin, että Kenttämaa pääsee pelaamaan. Piirisarjassa pelaavalla joukkueella on harjoituksia kolmesti viikossa. Viime talvena joukkue taisteli futsal-sarjassa. Lisäksi Kenttämaa on osallistunut Gloria Patri -turnaukseen.
Jalkapallossa Kenttämaata kiehtoo lajin vauhdikkuus ja mahdollisuus päästä haastamaan itseään.
– Sosiaalisuus on myös plussaa. Näin aikuisella iällä aloittaneella myös ajoittainen oman kehittymisen havaitseminen tuottaa iloa.
Kenttämaa kertoo olevansa innokkaampi pelaaja kuin penkkiurheilija. Niinpä EM-kisat eivät vaikuta Kenttämaan elämään kovin paljon.
– Lajin seuraaminen televisiossa jää aika vähiin. Seuraan mielelläni otteluita livenä. Käyn kannustamasta keskimmäisen lapseni joukkuetta sekä mahdollisuuksien mukaan seurani edustusjoukkuetta.
Parhaillaan Kenttämaa on kuitenkin rippikoululeirillä, ja siellä pelejä on katsottu iltaisin yhdessä leirin muun ohjelman päätyttyä. Varsinaista voittajasuosikkia Kenttämaalla ei ole. Hän kertoo seuraavansa yksilöitä.
– On hienoa seurata taitavia pelaajia työssään. Joukkuelaji vaatii monia erilaisia ominaisuuksia ja taitoja niin pallon kanssa kuin ilmankin.
Kuva: Arne Depert / dpa / Lehtikuva. Saksa ja Puola kohtasivat toisensa torstaina 16. kesäkuuta Stade de France -stadionilla. Ottelu päättyi 0-0.