Ei politiikka kirkkoa pahenna? – Seurakunnan hallinto näyttää tutkijasta sekavalta

KOTIMAA PRO. Poliittiset puolueet ovat olleet mukana seurakuntavaaleissa jo liki puoli vuosisataa. Virpi Siitonen tutki teologian väitöskirjassaan seurakuntavaalien politisoitumista 1970-luvulla.

Poliittisten puolueiden osallistuminen kirkollisiin vaaleihin herättää ristiriitaisia ajatuksia. Toisien mielestä se on outoa ja sopimatonta, sillä uskontoa ja politiikkaa ei pidä sotkea keskenään. Toisten mielestä politiikka kuuluu luontevasti seurakuntien luottamustoimiin, sillä ihmisten asioita siinäkin hoidetaan.

Mistään uudesta ilmiöstä ei ole kyse, sillä poliittiset puolueet ovat olleet mukana seurakuntavaaleissa omilla listoillaan jo vuodesta 1970. Seurakuntien luottamushenkilöistä merkittävä osa on siitä lähtien ollut ”poliittisia”. Lisäksi yksittäisiä puolueiden jäseniä ja aktiiveja on tullut valituksi myös niin sanotuilta seurakuntaväen yhteislistoilta.

Edellisissä seurakuntavaaleissa 2014 poliittisten puolueiden edustus kirkkovaltuustoissa ja seurakuntaneuvostoissa heikkeni. Niihin valituista ehdokkaista hieman alle 30 prosenttia tuli poliittisilta listoilta. Merkittävästä joukosta on silti kysymys.

1970 myös vasemmistopuolueet vahvasti mukaan

Vuosi 1970 oli ensimmäinen, jolloin seurakuntavaaleissa toteutettiin suhteellista vaalitapaa. Vaalit myös järjestettiin samanaikaisesti koko maassa. Ehdokaslistoissa sallittiin vain roomalainen numero. Puoluetunnuksia ei ollut lupa käyttää, mutta poliittiset puolueet saivat kasata omia listojaan. Ja niin ne myös tekivät.

Viime keväänä Virpi Siitonen väitteli Helsingin yliopiston teologisessa tiedekunnassa seurakuntavaalien politisoitumisesta. Käytännöllisen teologian väitöskirja on nimeltään Puolueet kirkkoa valtaamassa? Siinä tarkastellaan kirkon ja yhteiskunnan suhteita vuosina 1970, 1974 ja 1978 pidettyjen seurakuntavaalien valossa. Esimerkkipaikkakunnat ovat Forssa, Merijärvi ja Vihti.

– Vaikka poliittisen taustan ihmisiä oli aiemminkin ollut mukana seurakuntien hallinnossa, oli vuoden 1970 tilanne uusi. Erityisesti sosiaalidemokraatit lähtivät mukaan, mutta myös SKDL [vasemmistolainen Suomen Kansan Demokraattinen Liitto]. Aiemmin Kokoomus ja Keskustapuolue olivat itsestään selvästi kirkollisia puolueita, Siitonen kertoo.

Poliittisten puolueiden mukaantulo kirvoitti vilkasta keskustelua ennen vuoden 1970-vaaleja. Arkkipiispa Martti Simojoki sanoi, ettei kirkkoa saa käyttää puoluepoliittisiin tarkoituksiin. Mutta tämä ei Simojen mukaan merkinnyt sitä, että puolueiden kiinnostus kirkon asioihin olisi tulkittavissa vain pelkäksi valtapolitiikaksi.

Moni pelkäsi seurakuntavaalien politisoituvan. Toisaalta moni arveli puolueiden mukanaolon kiinnostavan äänestäjiä sankoin joukoin eli lisäävän kiinnostusta kirkon asioiden hoitoon. Kirkon talous nousi etukäteiskeskusteluissa vahvasti esiin vaaliteemana.

Vuoden 70-seurakuntavaalien alla poliittiset puolueet alkoivat laatia myös omia kirkkopoliittisia ohjelmiaan.

Äänestysprosentti ei kohonnut odotetusti

Seurakuntavaalit marraskuussa 1970 eivät politisoineet kirkkoa läpikotaisin, kuten pelättiin. Äänestysprosentti jäi myös odotettua alhaisemmaksi, se oli hieman alle 20.

Siitosen väitöskirjan esimerkkikunnissa poliittiset listat saivat kuitenkin selvän edustuksen. Forssassa leimallista oli sosiaalidemokraattien hyvä menestys, se sai toiseksi eniten ehdokkaitaan läpi kirkkovaltuustoon. Eniten edustajia meni läpi listalta, joka oli Kokoomuksen, Keskustan ja Evankeliumiyhdistyksen (SLEY) yhteinen.

Merijärvellä vuoden 1970 vaalit olivat sopuvaalit, mikä johtui Keskustapuolueen ja vanhoillislestadiolaisten vahvasta asemasta.

Vihdissä kokoomuslaiset ehdokkaat menestyivät, samoin sosiaalidemokraattiset. SMP eli Suomen maaseudunpuolue sai yhden ehdokkaansa läpi kirkkovaltuustoon.

Seuraavissa eli vuosien 1974 ja 1978 seurakuntavaaleissa poliittisten puolueiden läsnäolo kirkossa vakiintui. Forssan, Merijärven ja Vihdin seurakuntien luottamustoimiin valituista monilla oli vahva kytkentä puolueisiin. Ei-sosialistiset puolueet muodostivat vaaliliittoja, SDP sen sijaan esiintyi omalla listallaan.

Päätöksenteko demokratisoitui

Virpi Siitonen summaa väitöskirjassaan, että puolueiden aktiivinen osallistuminen 70-luvun seurakuntavaaleihin ilmaisi vahvaa yhteyttä kirkon ja muun yhteiskunnan välillä. Eri yhteiskuntaluokista tulleiden henkilöiden asettuminen ehdolle kirkollisiin vaaleihin kuvasi sekä arvostusta että kiinnostusta kirkkoa kohtaan.

Monet vuoden 1970-vaalissa valituista olivat luottamustoimissa koko vuosikymmenen.

Huolimatta 1960-luvulla kirkkoon kohdistuneesta kritiikistä ja vuonna 1969 helpottuneesta kirkosta eroamisesta mitään varsinaista eroaaltoa ei nähty. Suomalaisten kirkkoon kuuluminen pysyi yli 90 prosentin aina vuoteen 1982 saakka.

Virpi Siitosen mukaan seurakuntavaalit 70-luvulla viitoittivat tietä päätöksenteon demokratisoitumiseen kirkossa.

Seurakunnan hallinto näyttäytyi tutkijalle sekavana

Virpi Siitonen väitteli käytännöllisestä teologiasta jäätyään eläkkeelle. Hän on ensimmäiseltä koulutukseltaan agronomi ja tehnyt 36-vuotisen työuran MTK:n palveluksessa. 2000-luvun alkupuolella hän päätti opiskella teologiaa, valmistui teologian maisteriksi ajallaan ja pääsi jatko-opiskelijaksi.

Seurakuntavaalit valikoituivat väitöskirjan aiheeksi vähän sattumalta. Siitonen halusi tutkia kirkosta käytyä keskustelua sanomalehdissä ja törmäsi vuoden 1970 seurakuntavaalista käytyyn laajan keskusteluun.

– En ole itse ollut koskaan mukana seurakunnan luottamustoimissa, mutta olen äänestänyt seurakuntavaaleissa. Pyrin äänestämään kaikissa vaaleissa, joissa minulla suinkin on äänioikeus. Olen kuvitellut, että voin vaikuttaa edes pieneltä osin, jos käyn pudottamassa äänestyslippuni. Koen äänestämisen velvollisuudeksi.

Siitonen sanoo, että seurakunnan hallinto on näyttäytynyt hänelle sekavana niin väitöskirjaa tehdessä kuin muutenkin.

– Olen seurakuntavaaleissa äänestänyt aina henkilöä, en mitään ryhmää. Mutta joskus on ollut tilanne, etten ole oikein tuntenut ketään ehdokkaista, ja äänestäminen on ollut vaikeaa. Onneksi on vaalikoneita, sanoo nykyisin Töölön seurakuntaan kuuluva Siitonen.

Väitöskirja Puolueet kirkkoa valtaamassa? on luettavissa verkossa.

Kuva: Olli Seppälä

Kotimaa Pro ilmestyy nykyisin myös Kotimaa-lehden välissä painettuna liitteenä. Viime viikolla ilmestyneen ensimmäisen liitteen teema on seurakuntavaalit. Myös
Kotimaa Pro
-nettisivusto palvelee vielä tämän vuoden loppuun.

***


Seuraa Kotimaata Facebookissa ja Twitterissä.


Jos et ole vielä Kotimaan tilaaja, voit tilata lehden täältä.

Edellinen artikkeliLähetyshiippakunta liitettiin tunnustuksellisten luterilaisten kirkkojen yhteisöön
Seuraava artikkeliVatikaanissa kuohuu yhä – Paavia kritisoinut arkkipiispa kirjoitti uuden moitekirjelmän

Ei näytettäviä viestejä