Kun media määrittelee jonkun konfliktin uskonnolliseksi, keskustelu loppuu siihen. Tämä on ongelmallista, koska uskonto ei vielä selitä konfliktia millään tavalla.
Näin sanoi uskontotieteen dosentti Teemu Pauha tänään Helsingin kirjamessuilla paneelikeskustelussa, jonka aiheena oli Konfliktin vai rauhan asialla – miten media puhuu uskonnoista?
Yle Radio 1:n Horisontti-ohjelman juontajien Mikko Kurenlahden ja Hilkka Nevalan haastateltavina olivat lisäksi uskonnon- ja mediatutkimuksen professori Katja Valaskivi ja Ukrainan kirkolliseen kenttään perehtynyt kirkkohistorian dosentti Mikko Ketola.
Pauhan mukaan uskonto on yhtä huono selitys konfliktille kuin jos jonkun konfliktin sanottaisiin johtuvan vaikkapa tieteestä.
– Pitää kysyä, mikä on konfliktin mekanismi ja dynamiikka, ja mitä kaikkea siinä kietoutuu yhteen.
”Meihin” kuuluvaa kauhean teon tekijää ei pidetä terroristina
Kun läntinen media käsittelee muuta kuin omaa valtavirtauskontoaan eli kristinuskoa, on kuva Teemu Pauhan mukaan usein yksinkertaistava ja yksipuolinen. Hän on tutkinut muun muassa islamia ja suomalaisia muslimeja.
Pauhan mukaan islamia pidetään mediassa usein olemuksellisesti ja pohjimmiltaan väkivaltaisena uskontona ja kristinuskoa puolestaan rauhanomaisena.
– Molemmat lähestymistavat ovat ongelmallisia, koska kaikkia uskontoja on mahdollisuus käyttää mihin vain.
Islamin synkkä mediakuva muodostuu Pauhan mukaan siitä, että ulkomaanuutisissa islam esiintyy lähinnä vain sisällissotia tai terrorismia käsittelevissä jutuissa, ja kotimaanuutisiinkin se päätyy kiistojen ja konfliktien yhteydessä.
Katja Valaskiven mukaan terroriteon syytä haetaan mediassa helposti uskonnosta, kulttuurista ja ihonväristä silloin, kun tekijä ei kuulu ”meihin”. Jos sen sijaan valkoinen kristitty syyllistyy johonkin kauheaan tekoon, syitä haetaan ensi sijassa yksilön elämänhistoriasta tai mielenterveydestä.
– ”Meihin” kuuluvaa tekijää ei edes pidetä terroristina.
Valaskivi nosti esiin myös kehityksen, jossa maallistuneissa yhteiskunnissa nousee liikkeitä, jotka korostavat kristinuskon kulttuuriperintöä islamia vastaan.
– Twitter antaa hyvän alustan tällaiselle vastakkainasettelulle.
Pöyristyneet somejaot marginaalista tuovat nämä teemat myös valtamediaan
Usein kuulee sanottavan, että sosiaalinen media luo kuplia, joissa vastakkaisia mielipiteitä ei kuulla. Katja Valaskivi näkee asian toisin.
Somekanavissa ihmiset hänen mukaansa päin vastoin kohtaavat enemmän omille ajatuksilleen vastakkaisia näkemyksiä kuin kasvokkaisessa arjessa ja vetäytyvät sen vuoksi bunkkereihin.
Yksi syy tähän on se, että nykyisen mediaympäristön polttoaine on ihmisten huomio, ja tunteita herättävä sisältö herättää huomiomme ja aiheuttaa meissä reaktioita. Jaamme materiaalia, joka aiheuttaa meissä vahvoja tunteita. Media tietää tämän ja tarjoaa meille aktiivisesti tällaista sisältöä.
– Kun käytämme mediaa, media käyttää samalla meitä ja kerää meistä tietoa.
Nykyään hyvinkin marginaalisilta nettialustoilta nousee Valaskiven mukaan valtavirran sosiaaliseen mediaan paljon sellaista materiaalia, johon suuret ihmisjoukot eivät ilman näitä pöyristyneitä somejakoja lainkaan törmäisi. Valtavirtasomesta ne puolestaan päätyvät journalististen medioiden jutunaiheiksi, jolloin merkitykseltään vähäpätöisetkin asiat valtavirtaistuvat.
– Tutkimusten mukaan jotkut somealustat ovat priorisoineet juuri sellaisen materiaalin näkyvyyttä, joka herättää vihaa. Sellainen sisältö saa sekä samanmieliset että vastustajat reagoimaan.
Uskontojournalisteja tarvitaan muuallakin kuin kirkollisessa mediassa
Mikko Ketolan mukaan mediassa oli aiemmin uskontokysymyksiin erikoistuneita toimittajia, mutta nyt heitä on enää hyvin vähän, ja alan osaaminen keskittyy kirkolliseen mediaan.
Muun muassa Ukrainan sota on Ketolan mukaan osoittanut, että uskontojournalisteja tarvittaisiin edelleen muuallakin.
Ukrainan kirkollinen tilanne on hyvin monimutkainen. Sen ymmärtämiseen ja uskonnon merkityksen hahmottamiseen sodassa tarvittaisiin Ketolan mukaan toimittajilta laajaa uskonnollista yleissivistystä.
– Moskovan patriarkka Kirillin ulostulot ja lausumat ovat kyllä saaneet paljon huomiota suomalaisessa mediassa, mutta muuten uskontokysymys on jäänyt uutisissa vähemmälle.
Kesustelua johdattelivat Horisontin toimittajat Hilkka Nevala ja Mikko Kurenlahti.
Kuva: Emilia Karhu
Kello 17.03: Juttuun lisättiin tieto, että Katja Valaskivi on paitsi mediatutkimuksen myös uskonnontutkimuksen professori.
***
Haluatko tutustua Kotimaa-lehteen?
Tilaa Kotimaan näytelehti ilmaiseksi täältä. Lähetämme PDF-lehden sähköpostiisi. Näytelehden tilaaminen ei edellytä jatkotilausta. Näytetilauksen voi tehdä vain kerran.
Antoisia lukuhetkiä!
Dosentti Teemu Pauha kirjamessuilla: Media pitää islamia väkivaltaisena ja kristinuskoa rauhanomaisena uskontona, mikä ei ole totta