Tutkiva kirkko – Kirkon tutkimuskeskus kirkon tutkimuspolitiikan toteuttajana 1964-2009 (Kirkon tutkimuskeskus 2011) kirjoittanut dosentti Mikko Malkavaara katsoo, että Hanna Salomäen valinta tutkimuskeskuksen johtajaksi jatkaisi keskuksen pitkäaikaista linjaa.
– Näyttää siltä, että tutkimuskeskuksen tehtäväksi Suomen luterilaisessa kirkossa nähdään edelleen yhteiskuntatieteellinen tutkimus eli käytännössä kirkkososiologinen tutkimus. Salomäen nimittäminen vahvistaisi tätä linjaa.
Kirkkohallituksen täysistunto, jolle Salomäen valintaa esitetään, päättää johtajavalinnasta 3.4. Sekä yhteiskuntatieteiden että teologian tohtori Salomäki on erikoistunut muun muassa herätysliiketutkimukseen, jota hänen sosiologian alan väitöskirjansa tarkasteli.
Malkavaara toteaa, että joillakin muilla virkaa hakeneilla olisi ollut myös vahvaa systemaattisen teologian ja eksegetiikan asiantuntemusta. Tälle linjalle ei kuitenkaan kallistuttu.
Hän katsoo, että Salomäen valinta kertoo myös siitä, että kirkossa vahvistetaan naisten johtajuutta.
– Jos on sopiva nainen, hänet valitaan.
Salomäen teologiseen ajatteluun ja painopisteisiin Malkavaara ei ota kantaa. Hän toteaa, ettei tunne Salomäen ajattelua riittävästi.
Malkavaara lukee Salomäen esittämisestä johtajaksi ulos myös sen, ettei kirkon koulutuskeskuksen ja tutkimuskeskuksen tehtäviä olla yhdistämässä. Jotkut ovat toivoneet niiden muodostavan eräänlaisen kirkollisen kehittämiskeskuksen.
– Kuulostaa ettei näin tehdä, vaan tutkimuskeskus jatkaa kirkolle hyödyllisenä yhteiskuntatieteellisenä keskuksena ja nelivuotiskertomusten laatijana.
Malkavaara kiinnittää huomiota myös siihen, että tutkimuskeskus rahoittaa hyvin monipuolisesti erilaista teologista yliopistotutkimusta. Sen sijaan tutkimuskeskuksen oman tutkimuksen halutaan pysyvän etupäässä mittaavana ja todentavana sosiologisena tutkimuksena.
Lue myös: Hanna Salomäki nousemassa kirkon tutkimuskeskuksen johtoon