Arvio: Mitä jos messu aloitettaisiin synnintunnustuksen sijaan rakkaudentunnustuksella? Sadinmaan rippikoulussa etsitään vapautta ja hengen paloa

Kirjailijan ja entisen papin Kai Sadinmaan vuorovaikutuksellinen esitys Sadinmaan rippikoulu käynnistyy katsauksesta ”pohjoisen pojan” menneisiin pappisvuosiin ja etenee teemoittain luomisesta ja Lutherista aina kirkon seksuaalikielteisyyteen sekä kirjaimelliseen opin tulkintaan. Sadinmaan rippikoulussa päivitetään kristinusko tähän päivään toisia hämmentävällä ja toisia ihastuttavalla totuudesta tinkimättömällä draivilla.

Tunnelmallisessa Koko-teatterissa kyytiä saa patriarkaalinen, hierarkkinen ja autoritäärinen kaavoihin kangistunut kirkko sekä sen julistama halpa armo. Tämän tilalle Sadinmaa nostaa aitouden, rehellisyyden, kokemuksellisuuden, haltioitumisen ja hengen palon.

RIPPIKOULUTEEMOJEN VÄLISSÄ Sadinmaa avaa omaa elämäänsä ja pappispolkuaan nuoresta kutsumustietoisesta papista kirkosta erotetuksi entiseksi papiksi. Sadinmaa kertoo lapsuuden ja nuoruuden helvetinpelostaan sekä kuoleman ja sairauksien peloistaan avoimesti houkutellen yleisönkin mukaan yhteiseen pohdintaan.

Kommenttien perusteella esitys tuntuu herättävän katsojissa paljon ajatuksia, joita sulatella ajan kanssa – sen verran reippaalta ja vanhoja ajatusmalleja ravistelevalta Sadinmaan leivän ja viinirypäleiden lomassa tarjoilema uusi teologia äkkiseltään kuulostaa. Perinteinen teologinen kieli ja kirjaimellinen raamatuntulkinta julistetaan aidon ja elävän uskon vastaisiksi. Raamattu ja kirkon oppi pitää ymmärtää metaforisesti, siinä on kaiken ydin.

– Miltä kuulostaisi sanoittaa Jumala vaikkapa ystävänä, äitinä ja rakastajana Isän, Pojan ja Pyhän Hengen sijaan, kyselee Sadinmaa.

ESITYKSEN JÄLKIOSA koostuu vapaasta keskustelusta ja mahdollisuudesta esittää kysymyksiä ja kommentteja, johon paikalle tulleet hanakasti tarttuvatkin. Pian toisilleen ventovieraat jakavat kynttilöillä koristeltujen pöytien ja viinilasien äärellä kokemuksia omista seurakuntanuoriajoista tai kristillisen kasvatuksen jättämistä peloista. Myös hyviä muistoja seurakuntakokemuksista luonnollisesti löytyy. Sadinmaa kertoo jatkavansa teatterin lavalla samaa kutsumustyötään kuin pappina ihmisiä yhteen kutsuvana keskustelun mahdollistajana.

Mitkä sitten ovat yleisön mielestä niitä meidän aikamme polttavia kysymyksiä, joiden keskelle uutta teologiaa luoda? Yksinäisyys, yhteyden puute, merkityksettömyys, luonto, eläinten oikeudet, rasismi, mustavalkoisuus, sananvapaus, militarismi, Ukrainan sota. Näiden asioiden keskelle kaivataan uutta tapaa sanoittaa Jeesus Nasaretilaisen viestiä, johon Sadinmaan mukaan sisältyy edelleen vahva poliittinen viesti ja yhteiskunnallinen kritiikki.

– Jeesus ei kuollut meidän syntiemme tähden, eikä tehnyt mitään muutakaan puolestamme, vaan kutsui uuteen olemiseen, manifestoi ja osoitti, että todellisuuden kantava ja perimmäinen voima on Jumalan tinkimätön rakkaus, joka asettuu kaikkien tarpeessa olevien, sorrettujen ja ulossuljettujen rinnalle, kertoo Sadinmaa näytöksen esittelytekstissä.

– Illat ovat Teille, etsijöille ja kyselijöille, kirkosta eronneille tai kristinuskosta vieraantuneille.

– Puhdistavaa, vapauttavaa, raikasta, hehkuttaa paikalla ollut yleisö esityksen jälkeen. Tällaista kaivataan lisää.

Esityksen musiikista vastaa muusikko Veera Railio.

Sadinmaan rippikouluun pääset osallistumaan vielä ma 10.4. klo 19 Koko-teatterissa, Hämeentie 3. Etkot klo 18.15 – 18.45.

* * *

Haluatko tutustua Kotimaa-lehteen?

Tilaa Kotimaan näytelehti ilmaiseksi täältä. Lähetämme PDF-lehden sähköpostiisi. Näytelehden tilaaminen ei edellytä jatkotilausta. Näytetilauksen voi tehdä vain kerran.

Antoisia lukuhetkiä!

Edellinen artikkeliMitä muuta Juudaksessa voisi nähdä kuin viekkaan petturin?
Seuraava artikkeliLuonto puhuu: Varpusparven sirkutus on kuin ääni menneisyydestä

Ei näytettäviä viestejä