Mormonikirkko mielletään Suomessa yhtenäiseksi kokonaisuudeksi. Uskonnontutkija-lehdessä (2/17) filosofian tohtori Kim Östman esittelee artikkelissaan Mormonismin monet haarat valtavirran ulkopuolisia mormoniyhteisöjä, joita on noin 80. Suurin osa maailman mormoneista kuuluu MAP-kirkkoon eli Myöhempien Aikojen Pyhien Jeesuksen Kristuksen Kirkkoon. Se tunnetaan myös Suomessa. MAP-kirkossa on yli 15 miljoonaa jäsentä.
Östmanin teoreettinen lähtökohta on keskittyä yhteisöjen ja yhteiskunnan väliseen suhteeseen, ei niinkään pohtia uskonnon sisäistä kirkko–lahko-vastakkainasettelua. Uskonnon ja yhteiskunnan jännitettä kuvataan kolmella akselilla: eroavaisuus, vastakkainasettelu ja separaatio eli eristäytyminen.
”Jännitteet Yhdysvaltain muun yhteiskunnan ja poliittisen järjestelmän kanssa kasvoivat niin suuriksi, että mormonit alkoivat 1900-luvun vaihteessa luopua moniavioisuudesta ja useista 1800-luvun käytännöistään. Sen myötä mormonien valtavirran etäisyys muusta yhteiskunnasta alkoi vähentyä ainakin vastakkainasettelun ja separaation mutta myös eroavaisuuden akseleilla, ja nykyisin valtavirran mormoneja löytyy erityisesti Yhdysvalloissa merkittäviltä paikoilta kaikilla yhteiskunnan aloilla”, Östman kirjoittaa.
Mormonismi on kuitenkin jakautunut, erityisesti johtajuuteen ja opilliseen kehitykseen liittyvistä syistä. Osa pienistä mormoniyhteisöistä on edelleen hyvinkin jännitteisessä suhteessa ympäröivään yhteiskuntaan.
Östman esittelee artikkelissaan Mormonismin monet haarat erityisesti kaksi ryhmää, noin 250 000 jäsenen Kristuksen yhteisön ja mormonifundamentalismin (FMAP), jonka harjoittajia on eri ryhmissä 30 000 – 40 000, pääosin Yhdysvalloissa.
”Kristuksen yhteisön synty, irtisanoutuminen moniavioisuudesta ja muun yhteiskunnan positiivinen suhtautuminen [mormonismin perustajan] Joseph Smithin pojan johtoasemaan kuvastivat merkittävää siirtymää kohti vähäisempää jännitettä, sekä eroavaisuuden että vastakkainasettelun osalta”, Kim Östman
Fundamentalisteja puolestaan yhdistää usko valtavirran luopumukseen, varhaiseen uskonperintöön ja moniavioisuuden jumalalliseen luonteeseen.
”FMAP-kirkon osalta sosiokulttuurinen jännite on tällä hetkellä niin merkittävää, että se uhkaa kirkon olemassaoloa. Onkin todennäköistä, että sen sisällä tullaan näkemään jännitteen heikentämiseen johtavaa kehitystä. Toisaalta monet ’itsenäiset’ fundamentalistit elävät jopa huomaamattomina valtavirtakulttuurin keskellä. Heidän kohdallaan sosiokulttuurinen jännite eroavaisuuden, vastakkainasettelun ja separaation akseleilla vaihtelee voimakkaasti ja saattaa toteutua tavoilla, jotka vain he itse tiedostavat”, Östman summaa.
Mormonismi eli Myöhempien aikojen pyhien liike sai alkunsa vuonna 1830 Yhdysvalloissa Joseph Smithin toiminnan seurauksena. Mormoniyhteisöjä yhdistää se, että pitävät Smithiä Jumalan profeettana ja Mormonin kirjaa Jumalan sanana. Myös Smithin saamilla ilmoituksilla ja profetioilla on merkitystä eri mormoniyhteisöjen uskontulkinnoissa.
Kuva: Olli Seppälä