Arkkipiispa Tapio Luoma avasi tänään tiistaina kirkolliskokouksen puheella, jossa hän käsitteli kristityn identiteetin ydintä. Kuuluminen Kristukselle on tärkeämpää kuin kristilliset arvot, arkkipiispa linjasi.
Hän totesi, että yhteiskunnallisen keskustelun ytimeen tullut identiteettipolitiikka näkyy vaatimuksina tunnustaa ja hyväksyä oma ryhmä. Kristittyjen keskuudessa tunnustamisen vaatimukset ovat moninaisia. Jotkut päivittävät vapautuksen teologiaa sanomalla, että Jumalan valtakunta kuuluu identiteettinsä vuoksi köyhille ja sorretuille.
– Jotkut taas yhteiskunnan maallistumiskehitys on saanut miettimään, onko kristityistä tulossa uskonnollisen identiteettinsä vuoksi syrjittyjä niissä samoissa länsimaisissa yhteiskunnissa, joissa kristinuskon valta-asema oli pitkään syvä ja kiistaton. Vaiennetaanko kristittyjen ääni? Jäävätkö he nyt marginaaliin, vaille hyväksyvää tunnustamista?
Kristilliseen identiteettiin yhdistetään usein niin sanotut kristilliset arvot, Luoma sanoi. Hänen mukaansa kristityn identiteetin ytimessä on kuitenkin jotakin vieläkin tärkeämpää.
– Galatalaiskirjeessään Paavali kuvaa suhdettaan Herraan, johon hän uskoo ja turvautuu. ”Enää en elä minä, vaan Kristus elää minussa.”
– Onpa siis kyseessä yksittäinen kristitty tai heistä koostuva seurakunta, kristillisen identiteetin perusta on Jeesus Kristus, yhteys häneen, hänen läsnäolonsa.
Arkkipiispa nosti identiteettipuheen suunnannäyttäjäksi Kirkon suuren opettajan, 1200-luvulla eläneen Tuomas Akvinolaisen. Tämän mukaan ”kristityksi nimitetään sitä, joka on Kristuksen oma”.
– Jos Tuomasta on uskominen, kristittyä ei määritellä hänen ominaisuuksiensa, mielipiteidensä, käyttäytymisensä tai puhetapojensa perusteella.
Luoma aavisteli, että hänen puheensa teologisuus voi oudoksuttaa joitakin kuulijoita.
– Onko kristityn identiteetti siis jonkinlainen uskonnollinen salaisuus tai henkimaailman asia? Mitä se tarkoittaa käytännössä? Itse asiassa juuri tämän selville saaminen ja todeksi eläminen on kirkon olemassaolon syy ja tarkoitus.
Luoma painotti, ettei kristityn elämässä ole sellaista hetkeä, jolloin Jeesus Kristus ei olisi hänen identiteettinsä ytimessä.
– Ehtoollisessa me otamme vastaan Kristuksen. Arjessa ja juhlassa me elämme elämää, jossa Kristus on aina läsnä. Meidät siunataan hautaan Kristuksen omina.
Luoma piti Kristus-keskeisyyttä myös olennaisena kristityn todistajantehtävän kannalta.
– Meitä ei ole kutsuttu ensi sijassa julistamaan ”kristillisiä arvoja” tai niihin perustuvia mielipiteitä. Sen sijaan meidät on kutsuttu ylösnousseen Kristuksen todistajiksi, elämään todeksi identiteettiämme Kristuksen omina ja pitämään esillä evankeliumin ainutlaatuista viestiä pieniä, heikkoja ja syntisiä ihmisiä rakastavasta Jumalasta, joka haluaa pelastaa koko maailman. Olkoon siitä Jumalalle ylistys ja kunnia, ikuisesti.
Lue arkkipiispa Tapio Luoman puhe kokonaisuudessaan täältä