Analyysi: Miksi Yhteis­vastuu­keräys lähti lentoon Helsingin Haagassa – tässä on viisi onnistuneen kampanjan avainta

Haagan pahviseurakuntaa Huopalahden kirkossa. Kuva: Olli Seppälä

Haagan seurakunta Helsingissä on saanut tänä kevättalvena hyvin ilmaa siipiensä alle Yhteisvastuukeräyksen kampanjassaan.

Haagassa keräystä on voinut tukea ostamalla itsensä näköisen pahvihahmon seurakuntalaiseksi Huopalahden kirkosta striimattaviin jumalanpalveluksiin. 80 senttimetrin korkuiset pahvihahmot ovat kirkonpenkeissä koronarajoitusten ajan. Pahvihahmoista saadut maksut lahjoitetaan lyhentämättöminä Yhteisvastuukeräykselle ikäihmisten hyväksi.

Hahmo maksaa 40 euroa, pariskunnan tai vaikkapa kaksi ystävystä saa 70 eurolla. Idea on omaksuttu korona-aikana tyhjentyneistä urheilukatsomoista.

Seurakunta on saanut tempauksellaan näkyvyyttä. Maaliskuun puolivälissä MTV:n uutisten kevennystoimittaja Mika Tommola teki pahviseurakunnan keskeltä pitkän insertin. Hiukan myöhemmin pahvit olivat jälleen tv-ruudussa, kun Huopalahden kirkosta lähetettiin Ylen tv-jumalanpalvelus.

Hahmoja on Huopalahden kirkossa jo parisataa, ja vielä pääsee mukaan. Joukossa ovat myös kissa ja koira. Kirkkoherra Heikki Nenonen kertoi aiemmin, että seurakunta keräsi Yhteisvastuukeräykselle parissa viikossa enemmän kuin koko viime vuonna.

Mikä tekee Haagan kampanjasta onnistuneen? Ainakin seuraavilla syillä on osuutta asiaan.

1. Ajankohtaisuus

Korona on tyhjentänyt kirkot. Se on surullista, tympeää ja monelle vaikeaa. Ihmiset kaipaavat ihmisiä.

Samaan aikaan kirkossa on käynnissä vuotuinen Yhteisvastuukeräys. Keräyksen toteuttaminen vanhaan malliin on koronarajoitusten takia hankalaa.

Pahvikampanjassa hyvää asiaa voidaan hyödyttää samalla, kun ihmiset saavat korvaushoitoa yhteisön tarpeeseensa.

2. Paikallista ja valtakunnallista

Haagan seurakunta kokoaa kirkkoon tietysti ennen kaikkea haagalaisia. Striimauksista bongaillaan tuttuja naamoja. Kirkkokansan joukkoon voi silti ostaa itsensä, asui sitten missä vain.

Vaikka ei tunnistaisi yhtään kirkossa istuvaa hahmoa, heidän olemassaolonsa voi viihdyttää ja idea välittyy. Ylen tv-jumalanpalveluksessa rukoiltiin kaikkien niiden ihmisten puolesta, jotka ovat kirkossa pahvihahmoina. Esirukouksessa pyydettiin myös, että hahmot olisivat toivon merkki siitä, että vielä jonain päivänä kirkko on täynnä eläviä ihmisiä.

Haagan seurakunta on halunnut, että idea leviää. Haasteeseen on tartuttu. Ainakin Helsingin Roihuvuoren seurakunta on kerännyt kirkkoon omia pahvejaan.

3. Onnistuminen somessa

Kampanjan sosiaalisen median näkyvyys henkilöityy humoristisesti "keräyspäällikkö Lahtisen" ympärille. Hahmo on seurakunnan pappi Sami Lahtinen. Somevideoilla Lahtisen huumori ei ole pakotettua vaan luontevaa. Jos se ei kaikkiin uppoakaan, heittäytyminen on ainakin aitoa. Se on viestin uskottavuuden kannalta tärkeintä.

4. Riski

Hankkeessa olisi voinut nähdä monta sudenkuoppaa. Entä jos kukaan ei olisi halunnut ostaa pahvihahmoa kirkkoon? Entä jos huumori ei olisi uponnut? Entä jos hankkeella tulisi vain kiinnitettyä kiusallista huomiota siihen, ettei kirkonpenkissä muutenkaan ole väkeä ruuhkaksi asti?

Haagassa ei keskitytty uhkiin.

"Yleensä meillä uskalletaan kokeilla ja niin nytkin", kirkkoherra Nenonen sanoi Kotimaalle helmikuussa.

Useimmiten kokeileminen kannattaa. Jos ei kannata, seuraukset ovat harvoin kovin vakavat.

5. Avoin mokaaminen

Kaikki alkoi itse asiassa mokasta, tai sellaista tarinaa kirkkoherra Nenonen ja keräyspäällikkö Lahtinen ainakin kertovat. Seurakunnan keräyssuunnitelmat olivat myöhässä, ja Lahtinen pyysi somessa apua. Sitä kautta saatiin ehdotus pahviseurakunnasta.

Tärkein avain oli siis heittäytyminen. Ja yhdessä tekeminen, ideasta alkaen.

Kirjoitus on julkaistu alun perin 26.3.2021 ilmestyneessä Kotimaa-lehdessä.

***

Seuraa Kotimaata Facebookissa ja Twitterissä.

Jos et ole vielä Kotimaan tilaaja, voit tilata lehden tai näköislehden täältä.