Hengellisen työn viranhaltijoita kohdellaan epätasa-arvoisesti muihin henkilöstöryhmiin nähden, sanoo pappeja ja kanttoreita edustava Kirkon akateemiset AKI ry:n toiminnanjohtaja Jussi Junni.
Seurakunnissa papit ja kanttorit työskentelevät jo nyt myös arkipyhinä eivätkä saa niistä lyhennystä työaikaan. Junni toteaa, että jos loppiainen ja helatorstai ovat jatkossa palkattomia vapaapäiviä, työaikaa lyhentäviä palkallisia arkipyhiä jää muille työntekijöille edelleen yhdeksän.
– Työnantajan on nyt aika korjata tämä epäkohta [pappien ja kanttorien osalta] seuraavalla neuvottelukierroksella, sillä kun yksikkötyökustannukset kerran laskevat [hallituksen esityksen toteutuessa] 3,6–5,9 prosenttia. Pidämme esillä mahdollisuutta vaihtaa 30 päivän ylittävä vuosiloma asianmukaiseen arkipyhälyhennykseen myös papeille ja kanttoreille.
Junni sanoo, että tulevien säästöjen vuoksi jatkossa sama työ on mahdollista tehdä pienemmällä työntekijäjoukolla, mikä voi helpottaa varsinkin isojen seurakuntien ja seurakuntayhtymien talouspaineita.
– Tarve sijaisiin vähenee jatkossa varmasti. Nähtäväksi jää, minkä verran seurakunnat irtisanovat henkilöstöään muutoksen seurauksena. Toiminnan supistamiseen ei muutoksen johdosta välttämättä ole yhtä suurta tarvetta, vaikka henkilöstöä vähennettäisiinkin, Junni pohtii.
AKI on linjannut, että seurakunnissa olisi syytä siirtyä säänneltyyn työaikaan myös hengellisessä työssä.
– Hallituksen esittämien muutosten johdosta asia on entistä tärkeämpi. Kysymys on työsuojelullinen, työntekijän kuormitusta ei voida kohtuuttomasti lisätä. Papit ja kanttorit tekevät nyt jo keskimäärin 42-tuntista työviikkoa ja vieläpä ilman arkipyhälyhennystä, Junni muistuttaa.
Kirkon akateemiset AKI on akavalainen pappien ja kanttorien työmarkkinajärjestö, jolla on noin 5 700 jäsentä.
Kuva: Olli Seppälä
Lue myös: