Jumalanpalvelus on erilainen riippuen siitä, missä roolissa siihen osallistuu tai minkä laitteen avulla sitä seuraa. Eri tavat synnyttävät erilaisia tunnelmia ja kokemuksia.
Ainakin seuraavin tavoin jumalapalvelus eli messu voidaan kokea Suomen Siionissa Anno Domini eli Herran vuonna 2015:
1. Paikan päällä aktiivisena
Perinteinen kelpo seurakuntalaisen tapa osallistua. Myönteisen ja iloisen lampaan osa. Laulaa mukana, osallistuu ehtoolliselle. Ehkä piipahtaa myös kirkkokahvilla ja kommentoi rakentavasti saarnaa.
2. Paikan päällä passiivisena
Istua möllöttää tuppisuuna, ei laula eikä katso itseään arvolliseksi osallistumaan ehtoolliselle. Sivullisen mieliala, tarkkailijan tunnelmat. Mutta tulee silti paikalle, joskin harvakseltaan – suomalaisen uskonnollisuuden tyylipuhdas edustaja. Välttää kirkkokahveja, tai ei ainakaan viivy pitkään.
3. Paikan päällä liturgiaan osallistuvana
Aktiivisen seurakuntalaisen nousu uudelle tasolle: hän osallistuu messun toteuttamiseen, on osa liturgista kulkuetta tekstin tai esirukouksen lukijana, tai jopa ehtoollisavustajana. Myös kolehdin kerääminen tai kirkkokuorossa laulaminen kuuluu tähän messuavustajan rooliin.
4. Paikan päällä turistina
Lomamatkoilla on hauska poiketa kirkossa. Vieraskielinen messu on jännä, siitä löytää jotain tuttua, vaikka ei juuri ymmärrä sanakaan. Paikallisen tunnelman voi aistia ja musiikista nauttia.
5. Radiosta
Radiojumalanpalveluksilla on uskollinen kuulijakunta. Monet hakeutuvat sanankuuloon esimerkiksi hoitolaitoksissa. Radion kautta kuunneltava jumalanpalvelus vaatii ehkä taustakseen kokemuksen livetilanteesta. Radio antaa tilaa omille muistoille ja kuvitelmille muun muassa kirkkosalin tai saarnaajan ulkomuodon suhteen. Radiota kuunnellessa voi toki puuhata jotain muuta, tehdä vaikka ruokaa. Myös autoradiosta kuunneltu jumalapalvelus on kiinnostava kokemus. Radiojumalanpalvelukset ovat yleensä suoria lähetyksiä.
6. TV:stä
Televisioitu jumalanpalvelus eroaa radioinnista ratkaisevasti: mielikuvitukselle ei jää tilaa, vaan kaikki näkyy. Usein tv-jumalanpalvelukset ovat myös nauhoitettuja, mikä herättää kysymyksen tilanteen luonteesta ja ”aitoudesta”.
7. Netistä
Striimatut eli suoraan nettiin tulevat jumalpalvelukset ovat tavallaan television korvike, sillä harvoin nettijumalapalveluksissa on oikeasti monta kameraa tuomassa vaihtelua. Striimaukset ovat ketterämpiä ja halvempia kuin oikeat tv-tuotannot. Nettijumista voi seurata myös älykännykästä, mikä ainakin kutistaa kokemuksen.
8. Kovaäänisestä kesäjuhlassa
Jumalanpalvelukseen osallistumisen erityinen muoto on kuunnella sitä hengellisillä kesäjuhlilla ulkotilassa yhdessä tuhansien muiden kanssa. Avoimen taivaan alla ämyreistä kaikuva liturgia- ja saarnapuhe synnyttävät ainutkertaisen tunnelman. Periaatteessa on kuin radiosta kuuntelisi, mutta kokemus on jotain muuta, kun väkeä istuu ympärillä monin verroin enemmän kuin suurimpaankaan kirkkosaliin mahtuisi.
9. Työntekijänä
Pappina, kanttorina ja suntiona jumalapalvelus on samalle kertaa normaali työtyötehtävä ja aito hengellinen tapahtuma.
10. Hengessä mukana
Jumalanpalvelukseen osallistumisen luterilaisin muoto, kaikkea muotojumalisuutta, hihhulointia ja liturgista simputusta välttävä tapa. Korostetaan sisäisen mielen tärkeyttä, hengessä mukana olemista, mutta ruumiillisesti poissa olemista. Luonto on kirkkoni -asenne sopii tähän kokemistapaan, joka ei ole sidottu todellisiin jumalanpalvelusaikoihin.
Kuva: Olli Seppälä