Kari Mäkisen mukaan uskontojen piirissä kenties merkittävin globalisaation seuraus. Mäkisen mukaan fundamentalististen liikkeiden vahvistuminen on yksi syistä, joiden takia vuoropuhelua tarvitaan. Hän sanoi uskontodialogi-seminaarissa, että myös suomalaisen kristillisyyden piirissä on liikkeitä, jotka perustuvat jyrkkään tarkkarajaiseen erottautumiseen.
– Ne, jotka eivät kuulu omaan joukkoon ja omista sen totuutta, nähdään ulkopuolisena ja uhkana sille, mikä on itselle pyhää. Niiden tulkitaan edustavan Jumalan vastustajaa tai ”maailmaa”, Mäkinen sanoi.
Hän puhui tänään Turussa uskontodialogia käsittelevässä kansainvälisessä seminaarissa.
Mäkisen mukaan fundamentalistinen maailmankuva rakentuu mustavalkoiseen vastakkainasetteluun ja viholliskuvien varaan. Kärkevimmillään tällainen uskonnollinen maailmankuva esiintyy fundamentalistisissa liikkeissä, jotka ovat todellisuutta niin kristinuskon kuin muidenkin uskontojen piirissä.
– Uskonto tarjoaa tukipuita ihmisen kokemalle pelolle, epäluulolle ja vihalle. Kun se tapahtuu Jumalan nimissä, sen voima on tavattoman suuri ja vaarallinen. Tämän tyyppiset virtaukset esiintyvät varsin korkealla profiililla ja tarjoavat dramaattisia vastakkainasetteluja. Siksi ne näkyvät julkisuudessa ja leimaavat uskontoja, vaikka todellisuudessa muodostavat pienen vähemmistön.
– Fundamentalististen liikkeitten vahvistuminen onkin yksi niistä syistä, joiden takia uskontodialogia ja aktiivista vuoropuhelua erityisesti tarvitaan, Mäkinen sanoi.
Kolme tärkeää syytä vuoropuhelulle
Paitsi maailmalla leviävän uskonnollisen fundamentalismin vuoksi, arkkipiispa painotti erityisesti kolmea tekijää, jotka vaikuttavat uskontodialogin tarpeen kasvamiseen Suomessa ja muualla länsimaissa. Suomalaisessa kontekstissa olennaisia tekijöitä on kolme. Ne ovat monikulttuurisuuden – ja uskontoisuuden lisääntyminen maahanmuuton seurauksena.
Toinen asia koskee mediajulkisuuden kautta rakentuvaa kuvaa maailmasta.
– Tällä hetkellä mielikuvat – tarkoituksellisesti tai tarkoittamatta – sisältävät vastakkainasettelun läntisen ja islamilaisen maailman välille.
Kolmas tausta on arkkipiispan mukaan yhteiskunnallisen muutoksen aiheuttama epävarmuus ja turvattomuuden kokemus, mikä voi nostaa aggressiivisia suojautumisreaktioita kuten niin sanottua vihapuhetta.
”Olet ennen muuta ainutkertainen ihminen”
Mäkinen totesi, että mitä terveempi ja vahvempi uskonnollinen identiteetti on, sitä vähemmän siinä on pelkoa ja epävarmuutta. Sitä vähemmän sitä tarvitsee suojata vastakkainasettelujen avulla.
– Tästä syystä uskontojen rauhanomainen kohtaaminen nousee aidon, arkisen uskonnollisen identiteetin ja uskonnonharjoituksen pohjalta. Sille on oltava tilaa ja edellytyksiä.
Tässä yhdeydessä arkkipiispa painotti erityisesti uskonnollisen kasvatuksen ja koulujen uskonnonopetuksen merkitystä
Arkkipiispa tiivisti uskontojen kohtaamisen olevan ihmisten kohtaamista. Se ei tapahdu periaatteellisella tasolla tai uskontojen hierarkian yläkerroksessa.
– Se tapahtuu arkisessa ympäristössä ihmisten kesken, jotka kuuluvat erilaisiin uskonnollisiin ja kulttuurisiin taustoihin.
– On kuitenkin tärkeää, että en näe sinua toisen uskonnon edustajana vain uskontosi ja sen opinkappaleitten tai periaatteellisten kannanottojen enkä niistä syntyneiden tai julkisuudessa luotujen mielikuvien edustajana. Olet ennen muuta ainutkertainen ihminen, jolla on oma elämänhistoriasi, omat toiveesi ja pelkosi, kipusi ja ilosi, oma huumorisi, omat uskonnolliset tunteesi ja kokemuksesi, oma pyhä alueesi. Dialogi edellyttää paljon aitoa kiinnostusta ihmisestä ja paljon kärsivällisyyttä.
Arkkipiispa Kari Mäkinen piti avauspuheenvuoron Uskonnot ja kulttuuriperintö – Aabrahamin lapset -seminaarissa 12. lokakuuta 2011 Turun kristillisellä opistolla.
Seminaarissa käydään uskontojen vuoropuhelua, joka on 2000-luvulla lisääntynyt kaikkialla maailmassa. Yhteydenpitoa evankelis-luterilaisen kirkon ja muslimiyhteisöjen kesken on ollut jo 1990-luvun lopulta lähtien.
Vuoden 2001 jälkeen uskontojen johtajat muslimiyhteisöistä, juutalaisyhteisöstä sekä kristillisistä kirkoista ovat kokoontuneet säännöllisesti myös presidentti Tarja Halosen tukemana. Viime keväänä perustettiin vuoropuhelua varten Uskontojen yhteistyö Suomessa – USKOT-foorumi -yhdistys.