Arkkipiispa Kari Mäkinen käytti avauspuheenvuoron kirkkohallituksessa koolla olleiden ammatillisen koulutuksen kuntayhtymien johtajien tapaamisessa. Mäkinen nosti esiin yhteiskunnassa olennaisena pidetyn tiedon suhteen tapahtuneen muutoksen.
– Ennen ihmisille tärkeintä tietoa oli perimätieto. Vanhemmilta ja edeltäviltä sukupolvilta opittiin miten elämästä selviydytään, miten menestytään ja tehdään työtä. Tämän kaltaiseen perimätiedon varassa elävään kulttuuriin ja yhteiskuntaan ankkuroituu 4. käsky. Kunnioita isääsi ja äitiäsi, että menestyisit ja kauan eläisit maan päällä, Mäkinen sanoi.
Kun 4. käskyä katsoo perimätietoa arvostavan kulttuurin näkökulmasta, tajuaa Mäkisen mukaan, ettei käskyn ydin ole alusta alkaen ollut henkilösuhteissa. Vanhempien kunnioittaminen on ollut tietojen ja taitojen näkökulmasta välttämätöntä selviytymisen kannalta. Perimätiedon arvoa korostavan kulttuurin murtuminen alkoi Mäkisen mukaan laajassa mielessä vasta 1800-luvulla.
– Nyt ollaan tilanteessa, jossa olennaisin tieto menestymisen ja selviytymisen kannalta ei ole perimätietoa, vaan olennaista on uuden tiedon omaksuminen.
Mäkinen puhui kulttuurisesta etunojasta, jossa täytyy koko ajan omaksua tietoa nopeammin.
– On aloja, joissa tiedon puoliintumisaika on alle vuosi. Osaamisyhteiskunnassa täytyy olla hyvin joustavasti valmiina oppimaan ja sopeutumaan. Tämä on yksi kulttuurisista taustatekijöistä, joita te joudutte käytännössä miettimään, Mäkinen sanoi kuntayhtymien johtajille.
– Saattaa olla niin, että kun sadan tai kahden sadan vuoden päästä tarkastellaan 2010-lukua, esiin nousee yhteiskunnallisesti kaksi tekijää. Toinen on se, että kaikki rakenteet ovat muutostilassa ja toinen se, että organisaatioita pyritään sopeuttamaan maailman hahmottamiseen tietotekniikan kautta.
– Kun tärkein tiedon laji on uusi ja muuttuva tieto, maailma on aika rasittava. Koko ajan on suostuttava omaksumaan jotain uutta. Uusi tieto on kuitenkin vain osa todellisuutta. Ihmisenä olemisen perusasiat, joiden varassa elämä on, eivät välttämättä olekaan sellaisia, joissa etsitään koko ajan uutta tietoa. Miten otetaan vastaan sairastuminen, miten kestetään yksinäisyyttä ja mitä kuolema on, ovat sen kaltaisia kysymyksiä, joissa perimätieto on edelleen olennaisin tiedon laji.
Arkkipiispan puheenvuoroa seuranneessa keskustelussa nostettiin esiin muun muassa hallitusohjelmassa mainittu koulutuksen arvioinnin vahvistaminen, jossa muun muassa toisen asteen koulutuksen tuloksellisuutta pyritään mittaamaan valtakunnallisesti. Tulosmittauksen koettiin keskustelussa johtavan siihen, ettei epävarmoilla nuorilla olisi peruskoulun jälkeen enää paikkaa, jossa saisi rauhassa kasvaa ja vahvistua ihmisenä.
Mäkinen tiivisti käytyä keskustelua toteamalla, että opiskelun päämääränä on myös elämä pelkän elinkeinoelämän sijasta.
– Miten työtä voidaan tehdä niin, että taloudelliset tekijät ovat palvelijoita eikä isäntiä? Mikä on väline ja mikä päämäärä, hän kysyi.