Arkeologisessa löydössä mainitaan Betlehem

Israelista on löydetty varhaisin Raamatun ulkopuolinen maininta Betlehemistä, Jeesus Nasaretilaisen syntymäkaupungista.  Sana on luettavissa bullasta, eli savenpalasta, jota on käytetty asiakirjojen leimaamiseen.  Se on ajoitettu 700-800-luvuille eKr.

– Tämä vahvistaa Raamatussa mainitun Betlehemin olleen kaupunki jo Juudan valtakunnan ja ensimmäisen temppelin aikana ja mahdollisesti myös aikaisemmin, sanoo Eli Shkuron, joka johti arkeologisia kaivauksia Israelissa.

Bulla kaivettiin esiin Jerusalemin vanhan kaupungin ulkopuolelta. Siihen on kaiverrettu kolme hepreankielistä sanaa, joiden on tulkittu olevan ”seitsemäs”, ”Betlehem” ja ”kuningas”. Tekstin arvellaan kertovan kuninkaalle seitsemäntenä hallintovuotena lähetetystä verosta, joka on kerätty Betlehemistä. Epäselvää on, kenelle kuninkaalle se on osoitettu, Hiskialle, Manasselle vai Josialle.

Kansainvälisen tutkijayhteisön mukaan Betlehemiksi arvellun sanan luentatapa on vielä epäselvä.

Betlehem mainitaan Raamatussa muun muassa Ensimmäisessä Mooseksen kirjassa ja Ensimmäisessä Samuelin kirjassa, mutta tekstit eivät ole autenttisia, vaan syntyneet tradition pohjalta.  Jokainen autenttinen paikannimi vahvistaa Raamatun paikkojen historiallisuutta.

– Tunnistettavia paikannimiä ja ”kuninkaalle”-sanan sisältäviä sinettejä on löytynyt aikaisemmin. Niissä on mainittu neljä kaupunkia, mutta ei Betlehemiä, kertoo Vanhan testamentin arkeologian tutkija Kirsi Valkama.

Sinetit ovat löytyneet kuningas Hiskian ajan saviruukkujen kahvoista. Paikannimi kertoo, miltä alueelta veroksi kerätty viini on. Paikannimi saattaa viitata myös vain johonkin tuotantotilaan. Viljava Betlehemin seutu on hyvin voinut olla aluetta, jossa on tuotettu kuninkaan hallinnolle Jerusalemiin viiniä ja viljaa, Valkama arvioi.

Edellinen artikkeliJalkapalloilijoiden hengellisyys huomioidaan Englannissa
Seuraava artikkeliPiispa: Myös maakuntalauluissa hengellistä sanastoa

Ei näytettäviä viestejä