Anglikaanit juhlivat sataa vuotta Suomessa – viime vuosikymmeninä väki on kansainvälistynyt nopeasti

Anglikaanit juhlivat tänään lauantaina satavuotista historiaansa Suomessa. Sata vuotta on tosin arvio, kertoo helsinkiläisen St. Nicholasin seurakunnan kirkkoherra Tuomas Mäkipää.

– Löysin juuri dokumentin, joka viittaa toimintaan vuonna 1913. Vuosi 1917 on aika varma vuosi, jolloin seurakunta oli jo enemmän tai vähemmän vakiintunut.

Hänen mukaansa Suomen ensimmäiset anglikaanit olivat brittitaustaisia. Mukana oli lasten- ja taloudenhoitajia, opettajia ja professori. Sittemmin mukaan tuli muun muassa suurlähetystöjen väkeä ja kansainvälisten yritysten työntekijöitä.

Aluksi Suomessa ei ollut omaa pappia, vaan sellainen oli kutsuttava Moskovasta asti.

– Tässä yhteydessä pitää muistaa se, että Venäjällä oli vanhoja englantilaisia anglikaanisukuja, jotka olivat vuosisatojen aikana venäläistyneet mutta pakenivat silti vallankumouksen aikoihin Suomeen. Samalla sieltä tuli myös maassa työskennelleitä brittejä.

Jäseniä eri puolilta maailmaa

Mäkipää on tutkiskellut seurakuntansa kastekirjaa. 1970–1980-luvuilla siihen alkoi ilmaantua yhä enemmän suomalaisia nimiä.

– 1990-luvulla Euroopan unionin jäsenyyden myötä jäsenkunta monipuolistui hyvin nopeasti. Nyt enää neljännes on brittejä, viidennes tai kuudennes on suomalaisia. Sitten meillä on eri Afrikan reunat edustettuina, on Pohjois-Amerikasta, Australiasta ja Intian alueelta ja jonkin verran Filippiinien seudulta. Viime vuosina on tullut myös japanilaisia.

Mäkipää arvioi, että nyt väkeä on 20–30 eri maasta.

Suomen Anglikaanisen kirkon jäseniä on väestörekisterin mukaan alle parisataa, mutta todellinen jäsenmäärä on tätä suurempi. Jäsenistön monimuotoisuus näkyy Mäkipään mukaan seurakunnan tilaisuuksissa tarjotussa ruoassa. Jumalanpalveluselämä on samankaltaista kuin Englannissa, tosin keskimääräistä korkeakirkollisempaa, hän toteaa.

Anglikaaninen liturgia on pääsääntöisesti samannäköinen eri puolilla maailmaa.

– Me emme lähde jaottelemaan jäseniä etnisen tai kielellisen taustan mukaan. Pyrimme saamaan kaikki yhden ja saman jumalanpalveluksen ääreen.

Suomen Anglikaaninen kirkko juhlii lauantaina 23.9. satavuotista taivaltaan Agricolan kirkossa (Tehtaankatu 23) Helsingissä kello 11–14.

Kuva: Suomen Anglikaaninen kirkko. Rukoushuone Fredrikinkadulla Helsingissä noin 1900-luvun puolivälissä.

Edellinen artikkeliAnalyysi: Nyt kovenivat äänenpainot – ykseyspuhe sysättiin syrjään, kun vihkikannat kärjistyivät
Seuraava artikkeliRuotsin kirkollisvaalit selvästi odotettua vilkkaammat – ruotsidemokraatit kasvatti kannatustaan

Ei näytettäviä viestejä