Puhetaidon kouluttaja Antti Mustakallio kiinnitti tasavallan presidentin Sauli Niinistön uudenvuodenpuheessa huomiota erityisesti siihen, että presidentti korosti monessa kohtaa kuulemista ja kuuntelemista.
– Se sopii presidentin rooliin ikään kuin tietynlaisena kansakunnan tuntojen tunnustelijana ja myös johtajana, joka näyttää suuntaa mihin päin mennään. Hänelle on tärkeää, että hän kuuntelee mahdollisimman laajasti kenttää eli eri vaikuttajatahoja, kansalaisjärjestöjä ja poliittisia ryhmiä niin Suomessa kuin ulkomailla, Antti Mustakallio sanoo Kotimaa24:lle.
Niinistö käytti puheessaan esimerkiksi ilmauksia ”jokainen kohtaaminen ja keskustelu on tuonut minulle uutta ymmärrystä”, ”palkitsevinta oli maltin löytyminen kuulla – ja kuunnella – mitä muilla oli sanottavaa” ja ”korvissani on soinut erään paljon kokeneen ja nähneen eurooppalaisen valtiomiehen näkemys”.
Mustakallio kiinnittää huomiota siihen, että kun presidentin valtaoikeuksia on jatkuvasti karsittu ja presidentti-instituutio on menettänyt valtaansa, presidentille on syntynyt uudenlainen rooli.
– Presidentti voi aloittaa tärkeitä keskusteluja ja nostaa esiin oleellisia kysymyksiä. Siksi presidentin tulee tarkalla korvalla kuunnella, mihin Suomea halutaan ja pitäisi viedä. Presidentistä on tullut tietyllä tavalla kansakunnan viisas, jonka rooli on olla keskusteluiden aloittaja tai niiden eräänlainen moderaattori, suodattaja.
Presidentti nosti puheessaan esiin muun muassa maailman muutoksen, ruoka- ja raaka-ainepulat ulkomailla, sodat, ulkopolitiikan, europarlamenttivaalit, EU- ja talouspolitiikan, tulonjakautumisen ja työelämän rakennemuutoksen sekä vastuun lähimmäisistä. Monta asiaa melko lyhyeen puheeseen.
Puhetaidon kouluttaja Mustakallio ei pidä huonona, että puhe ei keskittynyt vain yhteen tai muutamaan asiaan.
– Ajassamme tapahtuu monia asioita.
Niinistön puheessa tuli vahvasti esiin eurooppalaisuus. ”Se on Suomen tie.” Venäjää siinä ei mainittu. Mustakallio ei halua lukea tähän mitään erityistä poliittista painotusta.
– 10 minuutin puheessa pitää vaan tehdä valintoja. Siinä luodaan myös katsetta tulevaisuuteen. Todennäköisesti presidentti näkee, että EU:n kanssa tulee tulevaisuudessakin haasteita, kun meillä on unionissa kriisitalouksia.
Vahvana ja puhuttelevana ilmaisuna Mustakallio pitää Niinistön toteamusta, jonka mukaan ”euron osalta on moneen kertaan julistettu pahimman olevan ohi, kunnes pahempi on taas palannut”.
– Melkein kuin hän puhuisi persoonallisesta pahasta.
Puhetaidollisesti tai retorisesti tasavallan presidentin puhe ei ollut Mustakallion mielestä mitenkään loistelias.
– Aika tavanomainen suomalainen puhe, ei kovin innostava. Se päinvastoin vaatii jonkin verran kuuntelijalta tarkkaavaisuutta ja keskittyneisyyttä. Siinä esimerkiksi käytettiin ilmaisuja, jotka eivät välttämättä avaudu kaikille kansalaisille, Mustakallio toteaa.
Hän nostaa esimerkiksi sen, että Niinistö käytti ilmaisua ”federalismin äärimuoto”.
– Kun moni tuskin tietää mitä on federalismi saati sitten sen eri muodot.
– Vaikutelmani vuoden takaisesta puheesta oli parempi, se oli selkeämmin eteenpäinkatsova. Tässä puheessa oli aika vähän konkreettisia ja selkeitä ehdotuksia, tässä hahmoteltiin tavallaan olemassaolevia mahdollisuuksia.
Mustakallio on kirjoittanut tasavallan presidentin puheesta laajan analyysin Sana haltuun -sivuilleen. Lue tästä
(Kuva: Tasavallan presidentin kanslia)