Kirkolliskokous päätti yleisvaliokunnan esityksestä perjantaina lähettää piispainkokoukselle ja kirkkohallitukselle tiedoksi edustaja-aloitteen 2 / 2016.
Aloitteessa ehdotetaan, että ”kirkko ryhtyisi sellaisiin toimenpiteisiin, että tulevaisuudessa jokaisella kirkon virassa toimivalla papilla ja nuorisotyönohjaajalla on perustiedot missiologiasta”.
Aloitteessa ehdotetaan edelleen, että ”samoin kuin pappisvirkaan vihittäviltä edellytetään seurakuntaharjoittelun suorittamista, voitaisiin heiltä edellyttää myös määrätty määrä missiologian opintoja. Samaa edellytystä voisi soveltaa myös kirkon nuorisotyönohjaajan virkaan valmistuviin. Kirkko voisi vastata koulutuksesta joko itse tai yhteistyössä kouluttavien oppilaitosten tai kirkon lähetysjärjestöjen kanssa”.
Aloitteen 2 / 2016 taustana on huoli siitä, että kirkon virkaan voidaan yliopistoista ja ammattikorkeakouluista valmistua, vaikka opinnoissa ei olisi erityisemmin perehdytty missiologiaan.
Aloitetta käsitelleen yleisvaliokunnan mietinnön 5 / 2016 mukaan seurakunnan missionaarisuus on tullut entistä tärkeämmäksi. Kirkko on murrostilassa jäsenmäärän vähentyessä. Lisäksi kasvanut monikulttuurisuus ja maahanmuuttajien määrä asettaa uusia vaatimuksia kulttuurien ja muiden uskontojen kohtaamiseen. Kirkko on missionaarisessa tilanteessa myös kotimaassaan.
Yleisvaliokunnan mukaan kirkon työntekijöillä on mahdollisuuksia halutessaan perehtyä ja syventää opintojaan missiologiassa täydennyskoulutuksen, kurssien ja teemapäivien kautta.
Kirkon työntekijöiden missiologian tuntemus kuitenkin vaihtelee paljon. Valiokunnan mietinnössä todetaan, että Kirkon tutkimuskeskuksen mukaan nuorten pappien ja luottamushenkilöiden parissa lähetystyön merkitys ja arvostus ovat laskeneet.
Kirkko ei voi puuttua siihen, mitä eri oppilaitokset opiskelijoille opettavat. Yleisvaliokunta toteaa kuitenkin mietinnössään, että ”kirkolla on jonkinlainen mahdollisuus vaikuttaa yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen tutkintojen sisältöihin. Sitä varten on olemassa piispainkokouksen teologikoulutustoimikunta ja kirkkohallituksessa koulutusalojen seurantaryhmät. Kirkko määrää itse omien virkojensa kelpoisuusvaatimuksista”.
Yleisvaliokunta päättää mietintönsä toteamalla aloitteen 2 / 2016 luonteeltaan toiminnalliseksi. Aloitteessa esitetty tavoite ei ole yleisvaliokunnan mukaan toteutettavissa yksittäisillä toimenpiteillä. Kirkkohallituksella ja piispainkokouksella on mahdollisuus vaikuttaa joihinkin asioihin, jotka ajavat aloitteen tarkoitusta. Monet tärkeät asiat jäävät seurakuntien huolehdittavaksi niiden omassa käytännön työssä ja koulutusvalinnoissa.
Kuva: Minerva Seppälä
Lue myös:
Kirkon työntekijöiden lähetyskoulutus riutuu
Kirkolliskokousedustajat huolestuivat pappien lähetystiedosta
Lähetystyöntekijät käyvät vähiin – määrä on pudonnut 1970-luvun tasolle