Hämeenlinnalaislapset tuntevat Kirsi Kniivilän, 38, tubettavana Kirsi-pappina, äitinä ja koiranomistajana. Sekä tietysti etsivä Khikerona, joka on saanut innoituksensa Hercule Poirotista. ”Teen videoita yhdessä yläkerran työnantajani kanssa. Youtube on yksi työkalu Jumalan rakkauden välittämisessä”, Kirsi kertoo Askel-lehdessä.
”Lapset tuntevat minut jo etukäteen, kun menen koululle”
Iloinen sanoma kulkee nykyisin myös kovin arkista kanavaa pitkin. Hämeenlinnalainen pappi Kirsi Kniivilä tekee alakouluikäisille videoita Youtubeen.
– Näin pienessä kaupungissa olen positiivisesti yllättynyt, että videoita ylipäänsä katsotaan. Päämääräni on tavoittaa kaupunkini alakoululaiset, joiden pappi olen.
Ensimmäiset videonsa Kirsi teki keväällä 2016 ja vinkkasi niistä kouluissa vieraillessaan. Ensimmäinen palaute tuli kiertoreittiä.
– Perheiden äidit sanoivat, että onpa seurakunta ajassa kiinni: siellä on pappi, joka tekee videoita. Koululaisten kautta tieto oli mennyt vanhemmillekin. Nykyään lapset tuntevat minut jo etukäteen, kun menen koululle, Kirsi iloitsee.
Goljat-video räjäytti potin
Aluevaltaus on ilmeisen onnistunut, sillä Youtuben kautta pystyy tavoittamaan lapsia, joita ei muuten tapaisi.
– Yllätyin ihan hirveästi, että koululaiset ottivat videoni vastaan, toisaalta videoiden katselu on juuri sitä, mitä he tekevät. Aikuiset eivät tunne tubettajaa, mutta koululaiset saattavat kaupassa tai kirjastossa sanoa, että ”hei, Kirsi-pappi on tuossa”. Ilmiö kertoo, että lapset ovat paljon koneella ja puhelimella vanhempien tietämättä, Kirsi arvelee.
Lapset tulevat myös kysymään videoista.
– Pojat kysyvät, milloin tulee pelivideo. Niitä he haluaisivat, mutta kun en itse pelaa, se on vähän vaikeaa. Ainokaiseen Minecraft-videoon poikani rakensi kirkon.
Kirsi tubettaa erilaisista aiheista: koirastaan Pertistä, perheen reissuilta, leireiltä tai seurakunnan tapahtumista. Roolivaattein ja miekoin varusteltu Goljat-video räjäytti potin.
– Se upposi koululaisiin, mikä oli hämmentävää. Goljat tuli vähän vahingossa ja ex tempore. Olin juuri pitänyt aiheesta aamunavauksen, ja kypärä ja miekka olivat mukana.
Etsivä Khikero kyseenalaistaa uskonasioita
Pappi esiintyy myös etsivä Khikerona, joka on saanut innoituksensa Hercule Poirotista.
– Perhepiirin juhliin olin sonnustautunut viiksiin ja lierihattuun. Hassua peilikuvaa katsoessani tajusin, että tämä heppu voisi kyseenalaistaa uskonasioita ja sillä tavoin tuoda tärkeitä ja vakaviakin asioita kevyesti ja hauskasti esiin, Kirsi Kniivilä kertoo.
Perinteiseksi koettu kristinuskon sanoittaminen tai saarnaaminen ei sopinut Khikerolle, sillä sen muotoinen sanoma voi mennä helposti kuulijaltaan ohi. Tuoreeseen ilmaisuun pyrki myös Vapahtajamme opettaessaan kansaa.
– Khikero on hahmona kyllä aika tollo. Miten joku voikin olla niin moukka, että ei tiedä yhtään mitään!
Kirsi vie Khikeron kirkkoon tai etsimään Raamattua. Etsivän avulla hän jakaa tietoa ja haluaa herättää lapsen uteliaisuuden uskonasioihin.
Koiravideo on sisäänvetotuote – Hengellisyys ei ole itsetarkoitus
Koiranpentu tulee taloon -videota on katsottu tuhansia kertoja, minkä suosion Kirsi arvelee johtuvan tubetuksen nimestä. Koiranpennuista kiinnostuneet kirjoittavat sen hakuun.
– Koiravideoissa ei ole hengellistä sisältöä. Ne kuuluvat sarjaan Kirsi-pappi tutuksi.
Kyse on siis oikeastaan sisäänvetotuotteesta, mutta Kirsi ei erikseen mieti hengellisyyttä videoita tehdessään.
– Kun kulkee Jeesuksen kanssa ja pääsee syvemmälle omassa uskossaan, hengellisyyden raja alkaa murentua niin, että koko elämästä tulee hengellistä. Se on läsnä koko ajan.
– Hengellisyys ei ole itsetarkoitus. Tarkoitus on olla sen elämän äärellä, jonka Jumala on antanut lahjaksi.
Kirsin tubettaminen on siis luovaa ja intuitiivista. Ainoastaan Khikerojen rakennetta ja sisältöä hän on pohtinut etukäteen.
Kirsi tekee kaiken kännykällä eli kuvaa, editoi ja hankkii musiikit. Ohjelmien oppimiseen menee aikansa, joten intohimoa täytyy olla. Videoita hän tekee sekä työajalla että vapaa-aikanaan, sillä roolitkin menevät päällekkäin.
Valaan vatsasta koululaispapiksi
Kirsi ehti opiskella kymmenen vuotta ja sai sinä aikana myös kaksi lasta. Hän valmistui vuonna 2008, jolloin Hämeenlinna-Vanajan seurakunta kutsui hänet papin työhön. Lapsityössä kului viitisen vuotta, kunnes Kirsi vaihtoi kasvatustyön papiksi Padasjoelle. Sieltä kotikaupunkiin palatessa työala muuttui.
– Omat suunnitelmani eivät todellakaan olleet koululaistyössä. Kun päädyin varhaisnuorisotiimiin, ajattelin olevani aivan väärässä paikassa. Vei pitkän ajan, ennen kuin löysin paikkani. Jumala piti minut siinä, vaikka kuinka kipuilin ja rukoilin, koululaispappi kertoo.
Kirsi joutui kuin valaan vatsaan, kuten Joona, jonka tarinan hän kokee melkein omakseen.
– ”Nyt sinä menet kertomaan koululaisille minun sanomaani.” Vähitellen työ on sytyttänyt, ja koululaiset tulivat sydämelleni. Yläkerran tyyppi vie omiaan! Kirsi heläyttää iloisen naurunsa.
Luther ja lapset auttoivat alkuun
Youtuben pariin Kirsi päätyi omien lastensa kautta. Vanhempi poika oli perustanut oman kanavansa pelivideoita varten. Tytär kertoi seuraavansa Youtubessa hevosen ja koiran omistavaa naista.
– Nainen oli kauheasti rukoillut koiraa ja rukous toteutui. Hän siis kertoi myös hengellisestä puolesta.
Alakoululaiset eivät välttämättä ole Instagramissa tai Facebookissa vaan he käyttävät Youtubea. Kirsi puhui siitä ääneen kotona ja lapset innostuivat. Poika teki äidilleen kanavan ja sanoi, että tuosta rupeat tekemään. Hankalaksi alun teki pieni kulttuurisokki, sillä moni nelikymppinen ei ole tottunut kuvaamaan itseään, ottamaan selfieitä saati puhumaan videolle.
Avuksi tuli Luther. Kirsi lähti työmatkalle Saksaan ja Wittenbergiin. Koti-Suomesta ja omista ympyröistä poissa ollessa oli helppo raportoida reissusta videolle. Matkakertomuksen jatkoksi videoita alkoi syntyä kotonakin.
– Kameraan koskiessa en välttämättä vielä tiedä sisältöä, mutta täytyy vain tarttua, vaikka ilman aihetta. Se voi olla ihana kesäpäivä tai jokin kiva asia. Jos on kiire tai väsynyt töistä tai edellisestä videosta on aikaa, se nostaa kynnystä ruveta kuvaamaan.
Videolla välittyy ilo – ”Teen näitä yhdessä yläkerran työnantajani kanssa”
Väkinäisesti tubepappi ei halua videoita tehdä.
– Teen näitä yhdessä yläkerran työnantajani kanssa ja odotan, että hän avaa oven seuraavalle videolle. Se tarkoittaa, että tulee tila, aika ja sisäinen ilo tehdä video.
Kirsi tykkää touhusta. Hän haluaa jakaa ilon sanomaa ja näyttää tietä Jumalan luo.
– Youtube on yksi työkalu Jumalan rakkauden välittämisessä. Ilosanoma on hyvä sana, koska ilo on se, jonka toivon välittyvän. Se ei tarkoita, että jokaisessa tubauksessa puhutaan Jeesuksesta. Monen videon lopuksi sanon jotakin positiivista, kuten muista, että olet hyvä sellaisenaan tai sinua rakastetaan.
Ilo lienee lähtenyt liikkeelle.
– Olen välillä hämmentynyt siitä, että koululaiset ovat niin iloisia videoista. He tulevat tervehtimään ja kysymään, milloin tulee pelivideo, milloin Pertti-video. Kun kävin yläkoulun pihalla, joku huikkasi, että ”hei Kirsi-pappi, milloin sinun seuraava päivitys tulee”. Ajattelin, että nyt juoksen karkuun, Kirsi ihmettelee.
Koulujen ovet ovat vielä avoinna – ”Opin rukoilemaan aamunavauksissa”
Youtuben materiaali on kirjavaa, joten turvallisen, kodin ulkopuolisen aikuisen jutut lämmittävät kasvavia lapsia. Videot vastannevat myös hengelliseen kaipuuseen.
– Lapsella oli kaveri käymässä ja kysyin, rukoileeko tämä koskaan. Kaveri sanoi, että joskus, kun ei keksi muuta tekemistä. Hän sanoi oppineensa rukoilemaan koulun aamunavauksissa. Hämmästyin suuresti, kun tajusin, kuinka tärkeää työtä seurakunta koulussa tekee! Kirsi miettii.
Ei ole itsestään selvää, että uskontoa opetetaan kouluissa tai muutoinkaan kasvatetaan hengellisesti. Kristillinen kasvatus on käynyt kodeissa niin ohueksi, että se ei kuulu enää nykyiseen kulttuuriin. Lapsi törmää ehkä vain aamunavauksessa kristinuskon rukoukseen tai Raamattuun.
– On surullista, jos koulujen ovet menevät kiinni. Se tapahtuu varmaan tulevaisuudessa, vaikka kuinka haluaisi toivoa ja rukoilla muuta. Mutta nyt on vielä mahdollisuus. Tarkoitus kun ei ole käännyttää, jos rumasti sanoo, vaan tavata omia seurakuntalaisiani ja osoittaa kohti Jumalaa. Samalla voimme tukea koulua kasvatustyössä.
Tubettaminen on osa isompaa kokonaisuutta, uusi kanava lasten luo. Kirsin videoista pääsee nauttimaan jatkossakin, sillä hän aikoo tubettaa niin kauan kuin intoa ja iloa riittää.
Kuvat: Tomi Vuokkola. Hämeenlinnalaislapset tuntevat Kirsi Kniivilän tubettavana Kirsi-pappina, äitinä ja koiranomistajana. Sekä tietysti etsivä Khikerona, joka on saanut innoituksensa Hercule Poirotista.