Abortin tekemisestä kieltäytymisen mahdollistava kansalaisaloite etenee

Kansalaisaloite hoitohenkilökunnan omantunnonvapaudesta etenee.

Aloitteella tavoitellaan lakiin lisäystä, jolla terveydenhuollon henkilökunnalle tulisi oikeus eettiseen tai uskonnolliseen vakaumukseensa vedoten kieltäytyä suorittamasta raskaudenkeskeytystä sellaisissa tapauksissa, joissa naisen henki ei ole vaarassa. Lääkäri voisi myös kieltäytyä laatimasta raskaudenkeskeytykseen johtavaa lausuntoa.

Kansalaisaloite keräsi määräajan kuluessa noin 68 000 nimeä, ja se tulee siten eduskunnan käsiteltäväksi.

Tällä viikolla aloitteen vireillepanijat toimittivat Väestörekisterikeskuksen tarkistettavaksi 19 pahvilaatikollista paperisia kannatusilmoituksia, yhteensä noin 38 000 lomaketta. Lähes yhtä paljon kannatusilmoituksia, yli 30 000, annettiin verkossa.

– Tuli aika paljon tilaa kaappeihin, tamperelainen gynekologi ja aloitteen toinen vireillepanija Sari Tanus nauraa.

Ideasta lakitekstiksi

Kansalaisaloitteella kuka tahansa voi tehdä eduskunnalle aloitteen lain säätämiseksi. Jotta aloite tulisi eduskunnan käsiteltäväksi, sen tulee kerätä puolen vuoden kuluessa vähintään 50 000 äänioikeutetun kansalaisen kannatusilmoitus.

Kansalaisaloitteen tekeminen tuli mahdolliseksi vuonna 2012. Eduskuntaan on tähän mennessä toimitettu kuusi kansalaisaloitetta. Niissä on vaadittu turkistarhauksen kieltämistä, järkeä tekijänoikeuslakiin, ruotsin opiskelun vapaaehtoisuutta, muutoksia energiatodistuslakiin, rattijuoppouden rangaistusten tiukentamista sekä tasa-arvoista avioliittolakia. Toistaiseksi vain aloite tasa-arvoisesta avioliittolaista on mennyt läpi.

Sari Tanus kertoo, että onnistuneen aloitteen läpivieminen vaatii paljon työtä.

– Se on tavattoman iso projekti, Tanus sanoo.

Omantunnonvapautta vaativan kansalaisaloitteen valmistelu alkoi viime keväänä. Tanuksen lisäksi mukana oli lääkäri Jemina Ahola ja Itu-projektin johtaja Outi Papunen.

Aloitteen teksti piti muotoilla huolella, jotta laki voisi edes teoriassa mennä läpi. Tekstiä hiottiin moneen otteeseen lukuisissa palavereissa.

Kun aloite sitten toukokuussa julkaistiin, alkoi nimien kerääminen. Aloitteen tekijät kiersivät muun muassa kristillisillä kesäjuhlilla. Sari Tanuksen mukaan erilaisissa tapahtumissa nimien keräämiseen osallistui ydinjoukon lisäksi kymmenkunta vapaaehtoista. Itse hän laskee ajaneensa aloitteen takia 40 000 kilometriä.

Vielä kaksi viikkoa ennen puolen vuoden määräajan umpeutumista aloitteesta puuttui 15 000 nimeä. Silloin avuksi tuli media. Iltalehden tekemä tunteisiin vetoava juttu aloitteesta levisi sosiaalisessa mediassa, ja lopulta vaadittava määrä nimiä ylittyi reippaasti.

Kristittyjen voimannäyttö

Sari Tanuksen mielestä se, että aloite keräsi riittävän määrän nimiä päästäkseen eduskunnan käsittelyyn, on kristittyjen voimannäyttö. Hän kertoo saaneensa yhteydenottoja, jossa tuntemattomat ihmiset kertovat rukoilleensa aloitteen puolesta ja kirjoittaneensa lehtien mielipideosastoille. Tanuksen mukaan tukea on tullut kristityiltä yli kirkkokuntarajojen.

– Toivon, että tämä herättelisi kristittyjä, että näin kun toimitaan yhdessä, niin voidaan vaikuttaa, Tanus sanoo.

Kaikki kristityt eivät tietenkään ole aloitteen takana. Eniten kielteistä palautetta Tanus on kuitenkin saanut kollegoiltaan.

Suomen gynekologiyhdistys ilmoitti joulukuussa, että Tanus toimii yksityishenkilönä eikä yhdistys tue aloitetta. Yhdistyksen mielestä nykyistä lakia ei tarvitse muuttaa. Raskauden keskeytyksestä kieltäytyvän henkilön ei pitäisi hakeutua työtehtäviin, jossa he joutuvat hoitamaan keskeytyspotilaita.

Aloite on herättänyt pelkoja siitä, että se kaventaisi naisen oikeutta aborttiin. Sari Tanuksen mukaan se ei ole tavoitteena. Hänen mielestään aloite toisi vain lisää oikeuksia: myös aborttien vastustajat voisivat hakeutua alalle.

– Mielestäni aloitteeseen liittyvä vastustus ei kestä objektiivista tarkastelua, Tanus sanoo.

Nyt kannatusilmoituksen ovat tarkastettavana Väestörekisterikeskuksessa. Kun tarkistus on valmis, aloite tulee toimittaa eduskuntaa puolen vuoden sisällä.

Sari Tanus (kuvassa keskellä) ja Outi Papunen luovuttivat kansalaisaloitteen kannatusilmoitukset Väestörekisterikeskuksen tarkistettavaksi maanantaina 23. maaliskuuta. Nimet otti vastaan projektipäällikkö Pauli Pekkanen. Kuva: Jukka Salmi

Lue myös:

Hengellisillä kesäjuhlilla kerättiin nimiä kansalaisaloitteelle omantunnon vapaudesta

Kansalaisaloite hoitohenkilökunnan omantunnonvapaudesta seuraavalle eduskunnalle

Edellinen artikkeliPyhä Synodi vaatii selvitystä Ambrosiukselta
Seuraava artikkeli”Lesta on polkupyörän satula”

Ei näytettäviä viestejä