Vanhojen tekstien paikat kartalle – verkkosovelluksen kautta voi nyt tutustua vanhoihin suomalaisiin teksteihin sekä niissä esitettyihin paikkoihin

Suomalaisen kirjallisuuden atlas -sovelluksessa voi tarkastella vanhoissa suomalaisissa kirjoissa esiintyviä paikkoja. Tässä kuvakaappauksessa näkyy Hilja Haahden kirjoissa esiintyviä paikkoja. Kuva: Kuvakaappaus sovelluksesta.

Tänä vuonna julkaistu Suomalaisen kirjallisuuden atlas 1870–1940-verkkosovellus mahdollistaa vanhojen tekstien maantieteellisten paikkojen tarkastelemisen. Hanke avaa uusia mahdollisuuksia perehtyä siihen, millaisia kaupunkeja, luonnonkohtia ja rakennuksia on kuvattu vanhassa suomalaisessa kirjallisuudessa. Samalla on tuotu kirjallisen kartografian toimintatapoja Suomeen.

Poikkitieteellisen hankkeen johtajana toimi kulttuurihistorian dosentti Asko Nivala, ja rahoitus tuli Alfred Kordelinin säätiön Suuret kulttuurihankkeet -ohjelmasta.

Sovellus hyödyntää nimentunnistusteknologiaa, avointa linkitettyä tietoa sekä erilaisia paikkatietojärjestelmiä. Se perustuu siten tekoälyyn, kuten neuroverkkojen käyttöön. Hankkeen yli 800 tekstin aineisto pohjautuu valmiiksi digitoituihin suomalaisen kirjallisuuden kokoelmiin eli Lönnrot ja Gutenberg -tietokantoihin.

Nyt julkaistussa sovelluksen ensimmäisessä versiossa on haluttu kiinnittää huomiota helppokäyttöisyyteen. Sovellus toimiikin varsin hyvin, kun sen käyttöperiaatteen oppii. Hakuja voi tehdä teoksen, kirjailijan tai paikkojen perusteella.

Esimerkiksi Hilja Haahden tekstejä löytyy useita.

SUOMENKIELINEN SOVELLUS on tarkoitettu kaikkien käytettäväksi. Tietokannasta voi lukea tunnettuja klassikoita, kuten Minna Canthin tai Juhani Ahon kirjoja. Toisaalta sieltä löytyy runsaasti harvinaisuuksia, joita ei joka kirjakaupasta enää löydy. Sovelluksen kautta on siten mahdollista nähdä, millaisia teemoja kirjallisuudessa oli esillä noin 100–150 vuotta sitten.

Nivalan mukaan esimerkiksi raittiuskirjallisuutta löytyy runsaasti, sillä aihe oli tuohon aikaan pinnalla.

Sovelluksen avulla voi tarkastella myös tietokannan kirjoista löytyvää monenlaista moraalista pohdintaa. Myös erilaiset kristilliset teemat nousevat esiin.

Esimerkiksi Hilja Haahden tekstejä löytyy useita. Haahti kirjoitti runsaasti suomalaista kristillistä kirjallisuutta etenkin 1900-luvun alkupuolella. Tekstejä lukiessa voi katsoa, missä kohtaa kartalla tekstissä mainittu paikka on. Sovelluksen kautta näkee, että hänen kirjoissaan Israel on ollut suomalaisten tilojen lisäksi usein esillä.

Nivala nostaa esiin myös paikkojen merkitsemiseen liittyviä ongelmia.

– Jouduimme pohtimaan, milloin viitataan konkreettiseen paikkaan ja milloin on kyse enemmänkin kielikuvasta. Vaikka Israeliin viitataan teksteissä usein, ei sillä kuitenkaan aina tarkoiteta Israelin aluetta, vaan ennemminkin Israelin lapsia.

Sovellus avaa siis erilaisia mahdollisuuksia lukea vanhoja tekstejä ja selvittää, missä kirjoissa jostain tietystä paikasta puhutaan. Lähiseudun lisäksi kirjoissa on viitattu usein esimerkiksi Roomaan. Kartalla näkyy myös kirjoista löytyviä hautausmaita, kirkkoja tai luostareita.

Nivala kertoo, että he pyrkivät saamaan sovellukseen peruskarttapohjan lisäksi mukaan historiallisia karttoja.

KIRKKOHISTORIASTA KIINNOSTUNEET voivat perehtyä vanhoihin kirjoihin, joita on tehty esimerkiksi keskiajalla eläneestä piispa Tuomaasta tai Naantalin luostarin viimeisistä asukkaista. Tietokannasta löytyy useita Santeri Ivalon tekstejä, kuten teos 1500-luvulla eläneestä Suomen reformaation uranuurtajasta Pietari Särkilahdesta. Ivalo kirjoitti realistisia historiallisia romaaneja, ja hän on maininnut kirjoissaan hyvin paljon erilaisia paikkoja halutessaan tehdä tekstistään uskottavaa.

Hankkeen yhteydessä on myös tutkittu esimerkiksi, millaisia paikkoja esiintyi suomalaisissa taitelijaromaaneissa.

Koska sovellus on vasta julkaistu, ei sen käytöstä ole vielä paljon kokemuksia.

– Toivomme, että aineistoa käytettäisiin myös yliopistoissa ja opetuksessa. Tämän lisäksi sieltä on mahdollista etsiä kotiseudulle sijoittuvia tarinoita.

Nivala kertoo, että he pyrkivät saamaan sovellukseen peruskarttapohjan lisäksi mukaan historiallisia karttoja, jolloin kirjojen paikat voisivat näkyä saman ajan kartan päällä. Vaikka nimentunnistusteknologia toimii yleisesti hyvin, korjataan sovelluksesta myös sieltä vielä löytyviä puutteita.

Tavoitteena on saada mukaan myös ruotsinkielisiä tekstejä. Aineistoa on muutenkin tarkoitus laajentaa, mutta tekijänoikeudet asettavat omat rajansa sille, millaisia teoksia tietokantaan voi liittää.

Suomalaisen kirjallisuuden atlas -sovellus löytyy osoitteesta atlas-data.utu.fi/

***

Uuden tilaajan etu: Ensimmäinen kuukausi vain 1€!

Innostutko ajankohtaisista aiheista ja laadukkaasta merkityksellisestä sisällöstä? Jos et ole vielä Kotimaan digitilaaja, nyt on loistava hetki tutustua mediaan ja aloittaa tilaus. Saat ensimmäisen kuukauden erikoishintaan vain 1€, ja pääset syventymään kiinnostavaan sisältöömme välittömästi.

Erikoistarjous on voimassa vain rajoitetun ajan ja ainoastaan uusille asiakkaille.

Kuukauden tutustumisjakson jälkeen Kotimaan digitilaus jatkuu automaattisesti hintaan 9,90€/kk, voit perua tilauksen koska tahansa ennen seuraavan laskutuskauden alkua.

Ota kaikki irti Kotimaasta – napsauta tästä!

Ilmoita asiavirheestä
Edellinen artikkeliKatsomuksetonta kasvatusta – mutta päiväkodeissa ja kouluissa pitäisi olla tilaa myös elämän suurille kysymyksille
Seuraava artikkeliKirkko ja minä: Vaaralan kirkko siirtyi purku-uhan alta monitoimikappeliksi – vantaalainen Seppo Vihinen on seurannut kirkon vaiheita

Ei näytettäviä viestejä