Kreikkalaistaustainen joukko evakkoja lähti matkaan Turkista, Kappadokian Farasasta kohti kotimaataan. Meren tyrskyissä eräs äiti oli suojannut vastasyntynyttä ja hiljattain kastettua vauvaansa kankaalla, jonka päälle merimies astui raskain askelin. Lähellä oli, ettei pieni Arsenios Eznepidis (1924–1994) menettänyt henkeään.

Eloonjäämistään hän tosin valitteli Paisios-nimen saatuaan ja munkiksi ryhdyttyään. Usein hän lausui: ”Olisinpa kuollut silloin, kun olin juuri saanut Pyhän Kasteen armon! He olisivat heittäneet minut mereen, kalat olisivat iloinneet syödessään, ja minä olisin ollut pikkuenkeli!”

Athoslaisen kirjallisuuden ja lukemattomien kilvoittelijoiden onneksi näin ei käynyt. Vauvasta kasvoi hurskaan perheen harras lapsi, lapsesta nuori kilvoittelija ja kilvoittelijasta Pyhittäjä.

Athos-vuoren luostariyhteisön jäsen ja 2015 pyhäksi julistettu Paisios on kerännyt lukijoita runsaasti Suomessakin. Tuoreessa kirjassaan Kristinuskon tarina – 180 henkilöä Neitsyt Mariasta nykyaikaan Timo Junkkaala arvioi hänet 180:n tärkeimmän vaikuttajan joukkoon. Valamossa Paisiosta on muistettu seminaarein, ja hänen kirjeitään, opetuksiaan ja elämäkertateoksiakin on suomennettu kymmenkunta.

Ortodoksisessa maailmassa Paisioksen teokset ovat bestsellereitä. Esimerkiksi Kreikassa elämäkerran ensimmäinen 11 000 kappaleen painos myytiin loppuun viikossa.

KARISMAATTINEN JA sanavalmis ohjaajavanhus otti Athos-vuorella avuntarvitsijoita vastaan päivittäin ja ohjeisti ihmisiä ja yhteisöjä myös kirjeitse.

Pyhäksi julistamista edesauttoivat Paisiokseen liitetyt ihmeet. Teosten suomentaminenkin alkoi kuin ihmeen kautta.

Ensimmäisen Paisios-elämäkerran suomentaja, nunna Kristoduli, kertoo esipuheessa nähneensä unta, jossa Paisios seisoi hymyillen Lintulassa. Seuraavana päivänä luostariin poikkesi arkkimandriitta Kristodulos. Mukanaan hänellä oli, mitäpä muutakaan kuin Paisioksen elämäkerran englanninkielinen käännös.

Kristoduli koki sattumuksen merkiksi. Kristodulille jäi ”häkellyttävä tunne, että Paisios itse järjesti asian ja haluaa auttaa ihmisiä myös kaukaisessa Pohjolassa”.

JO LAPSENA Paisios innostui pyhien elämäkerroista ja leikki keljan rakentamista tai luolaerakkoa. Nuorukaisella oli vakaa käsitys siitä, että hän ei ole tätä maailmaa vaan enkelielämää varten.

Edessä oli kuitenkin vielä vuosia ”maailmassa”. Puusepäksi valmistuttuaan hän puolusti toisen maailmansodan aikaan kreikkalaisia miehittäjiä vastaan ja sittemmin kommunisteja kansalaiskaartin puhdistuksissa.

1956 koitti vihkimyksen aika. Nuorena munkkina Paisios herätti huomiota elämänviisaudellaan ja kyvyllään löytää oikeat, rauhoittavat sanat. Tärkeäksi ohjenuoraksi nousi käsitys siitä, miten nurjat ajatukset erottavat Jumalasta. Vastaavasti myönteiset ajatukset vievät paisiolaisessa ajattelussa aina lähemmäs Jumalaa.

Hyviä asioita voi nähdä kaikkialla, jos mieli on viritetty oikein. Ristin voi nähdä patterien plusmerkeissä tai taivaalla liitävässä lentokoneessa. Ihmiset jakautuvat raa´asti kahteen ryhmään: likaa etsiviin kärpäsiin ja hyvää hakeviin mehiläisiin.

Positiivisuusguru Paisios ei silti ollut. Paisioksen opetuksissa synti tuomitaan ja velttoutta ja holtittomuutta surraan syvästi. Veitikkamainen viisaus kuplii, mutta kadotuksen todellisuus on epäuskoisten karu kohtalo.

Koska ”maailmallisesta hyvinvoinnista syntyy maailmallinen stressi”, Paisios esittää tiukan vaatimuksen elämän yksinkertaistamisesta.

Lumoava jännite syntyykin ihmistä ymmärtävän lempeyden ja ehdottoman oikeaoppisuuden välille. Esimerkiksi asenne ekumeniaa kohtaan oli melko jyrkkä. Kun patriarkka Athenagoras tapasi 1960-luvulla paavin, pitivät monet Athoksen munkit kohtaamista skandaalina. Osa veljistä paljasti rukoilleensa patriarkan kuolemaa. Paisios kertoi kuitenkin rukoilevansa, että ”Jumala vähentäisi minulta elinpäiviä ja antaisi ne patriarkallemme, niin että hänellä olisi aikaa saattaa loppuun katumuksensa”.

Paisioksen teologia ei tyhjene jännitteeseen. Ankaruus ja lempeys vuorottelevat. Tiivistyykö siihen jotain olennaista myös evankeliumien olemuksesta?

• Jutussa käytetyt lainaukset ovat teoksista:
• Pyhä Paisios Athosvuorelainen. Suom. Hannu Pöyhönen. Kaikkien Athosvuoren Pyhien Perintösäätiö 2020.
• Pyhän Vuoren vanhus Paisioksen opetuksia. Suom. nunna Kristoludi. Kirjapaja 2004.
• Pappismunkki Angeloglu Kristodulos: Pyhän vuoren vanhus Paisios. Suom. nunna Kristoludi. Riista ry. 2000.

***

Uuden tilaajan etu: Ensimmäinen kuukausi vain 1€!

Innostutko ajankohtaisista aiheista ja laadukkaasta merkityksellisestä sisällöstä? Jos et ole vielä Kotimaan digitilaaja, nyt on loistava hetki tutustua mediaan ja aloittaa tilaus. Saat ensimmäisen kuukauden erikoishintaan vain 1€, ja pääset syventymään kiinnostavaan sisältöömme välittömästi.

Erikoistarjous on voimassa vain rajoitetun ajan ja ainoastaan uusille asiakkaille.

Kuukauden tutustumisjakson jälkeen Kotimaan digitilaus jatkuu automaattisesti hintaan 9,90€/kk, voit perua tilauksen koska tahansa ennen seuraavan laskutuskauden alkua.

Ota kaikki irti Kotimaasta – napsauta tästä!

Ilmoita asiavirheestä