”Hurja summa: näin paljon kirkko kerää vuosittain kolehtia”, otsikoi Ilta-Sanomien Taloussanomat viime lauantaina uutisensa. Siinä kerrottiin, että kirkko keräsi yli 8,5 miljoonaa euroa kolehtia viime vuonna.
Otsikko saattoi herättää lukijassa mielikuvan siitä, että kirkolla menee hyvin ja se on ahnas keräämään lisää rahaa. Onneksi Taloussanomat kuitenkin tiesi jutussa kertoa, että suurin osa kolehdeista menee kirkon eri järjestöille.
Senkin Taloussanomat nosti esiin, että valtio tukee kirkkoa tänä vuonna 120 miljoonalla eurolla mutta aikoo leikata siitä 20 miljoonaa ensi vuonna.
Verkkouutiset jatkoi aihetta omassa pienessä uutisessaan kertomalla, että kolehtisumma on pieni verrattuna kirkon saamiin verotuloihin. Ne olivat viime vuonna yli miljardi euroa.
Näiden uutisten jälkeen tuntui helpottavalta havaita viestintätoimisto Tekirin SuomiAreenan yhteydessä julkaisemasta arvotutkimuksesta, että kirkkoa ei kuitenkaan yleisesti pidetä ahneena. Tutkimuksen mukaan maaseudulla ahneina pidetään somevaikuttajia, ruokakauppaketjuja ja verottajaa. Pääkaupunkiseudulla ahneiksi luokitellaan asuntosijoittajat ja Etelä-Suomessa noin ylipäätään julkinen sektori, johon Tilastokeskuksen määritelmän mukaan luetaan valtio ja kunnat.
Uutismaailman pirstoutuminen uhkaa lukijan kykyä muodostaa kokonaiskuvaa asioista
KOTIMAAN TOIMITUKSESSA pohdittiin tällä viikolla sitä, miten uutismaailman pirstoutuminen uhkaa lukijan kykyä muodostaa kokonaiskuvaa asioista. Tähän keskusteluun osuu sopivasti myös uutinen kirkon keräämästä kolehdista. Kun uutisoidaan yksityiskohtia, kokonaisuus jää hämäräksi.
Kirkon talous on nimittäin sellainen himmeli, että vuosittaisen kolehtisumman mainitseminen ei oikeastaan kerro siitä mitään. Kirkollisen toimittajankin on kerta toisensa jälkeen kerrattava, miten ne rahat kirkon sisällä oikein kulkivatkaan.
Joten avataanpa tässä asiaa kokonaiskäsityksen saamiseksi.
Kirkon kolehtisumma viime vuodelta eli 8,5 miljoonaa jakautuu siis enimmäkseen kirkollisille järjestöille, jotka tekevät lähetystyötä, muuta hengellistä työtä ja erilaisia avustustoimia. Osasta rahaa päättävät hiippakunnat ja osa menee Kirkkohallituksen kautta esimerkiksi oppilaitos- ja nuorisotyöhön, ulkosuomalaistyöhön, tunturikappelien ja tiekirkkojen toimintaan ja päihdetyöhön.
Kolehtikohteet kerrotaan aina jumalanpalveluksessa, ja näin kolehdin antaja voi itse päättää antaako kolehdin kyseiseen tarkoitukseen vai ei.
Kirkon varsinaista tuloa ovat kuitenkin kirkollisveron tuotot. Kyse on oikeastaan jäsenmaksusta, sillä kirkollisveroa maksavat ne, jotka ovat kirkon jäseniä. Viime vuodelta veroa tilitettiin 1,035 miljardia euroa. Kun kirkollisveroa maksat, se tilitetään omalle paikalliselle seurakunnallesi. Kirkollisverolla rahoitetaan siis seurakunnan toiminta.
Saamastaan kirkollisverosta seurakunnat maksavat kirkon keskushallinnolle niin sanotun keskusrahastomaksun, jolla katetaan keskushallinnon menot, ja eläkerahastolle eläkemaksun kirkon työntekijöiden eläkkeiden turvaamiseksi.
KIRKKO SAA myös valtiolta tukea hoitamiinsa yhteiskunnallisiin tehtäviin. Näitä ovat jäsentietorekisterin hoitaminen, hautaustoimi ja kulttuurisesti merkittävien kiinteistöjen, kuten arvokkaiden kirkkorakennusten, ylläpito. Viime vuodelta kirkon saama valtion tuki oli reilut 122 miljoonaa euroa.
Valtion tuesta käytettiin 2,4 miljoonaa Kirjuri-nimiseen jäsentietorekisteriin, josta kirkon jäsen saa tarvitsemansa asiakirjat esimerkiksi avioitumista ja perunkirjoitusta varten. 7,4 miljoonaa jaettiin seurakunnille rakennusavustukseksi kulttuurisesti merkittävien kiinteistöjen korjauksiin ja remontteihin.
Loppuosa valtion tuesta eli hieman vajaa 112,5 miljoonaa euroa tilitettiin seurakunnille. Sillä pitäisi kattaa hautaustoimen kulut. Kirkon hautaustoimessa katettavaa kulua oli viime vuonna kuitenkin 127 miljoonaa.
Valtion kirkolle antama tuki ei riitä niihin yhteisiin tehtäviin, joita sen pitäisi hoitaa. Se tarkoittaa käytännössä sitä, että kuoleminen tulee kalliiksi. Hautaamisesta ja hautapaikasta joutuu nyt maksamaan seurakunnasta riippuen melkoisiakin summia, vaikka olisikin kirkon jäsen – ja valtion rahoituksen vähetessä todennäköisesti vielä enemmän.
Siinä mielessä voisi toivoa, että kirkon ”hurja” kolehtisumma olisi monin verroin hurjempi ja kohdistuisi enemmän kirkolle itselleen.
***
Uuden tilaajan etu: Ensimmäinen kuukausi vain 1€!
Innostutko ajankohtaisista aiheista ja laadukkaasta merkityksellisestä sisällöstä? Jos et ole vielä Kotimaan digitilaaja, nyt on loistava hetki tutustua mediaan ja aloittaa tilaus. Saat ensimmäisen kuukauden erikoishintaan vain 1€, ja pääset syventymään kiinnostavaan sisältöömme välittömästi.
Erikoistarjous on voimassa vain rajoitetun ajan ja ainoastaan uusille asiakkaille.
Kuukauden tutustumisjakson jälkeen Kotimaan digitilaus jatkuu automaattisesti hintaan 9,90€/kk, voit perua tilauksen koska tahansa ennen seuraavan laskutuskauden alkua.
Ota kaikki irti Kotimaasta – napsauta tästä!
Ilmoita asiavirheestä