Kuka voisi olla tämän päivän Johannes Kastaja? Oliko hän Miki Liukkonen, onko hän Greta Thunberg? Ehkä hän on meidän Eeva Kilpi, joka tajusi puiden ja metsien suunnattoman arvon jo 50 vuotta sitten, kun me näimme puut vain lautatavarana, polttopuina ja talouskasvuna.
Sivuseikkana.
Johannes Kastaja itse on se sivuseikka, jota ilman ei olisi löydetty sitä tietä, jonka nimi on Jeesus.
Sivuseikat ovat aina jonkun elämässä pääseikkoja. Johannes Kastaja on rakastettu, yllättävä lapsi, niin kuin serkkunsa Jeesus. Hänen isänsä Sakarias hullaantuu pojastaan, ja pelkkä tieto hänen syntymästään, tosin enkeliltä saatu, vie häneltä äänen. Sakarias alkaa siis epäillä, etteivät he tämän ikäisinä voisi enää saada lasta ja hän pyytää ennusmerkkiä. Omintakeinen ennusmerkki annetaan. Sitä on pidetty merkkinä hänen epäuskostaan: hän tulee mykäksi siihen saakka, kunnes sanat käyvät toteen.
Uskon, että tämä hiljaisuus on tärkeä. Se päättyy siihen, että poika saa nimen. Kun asiat saavat nimet, mykkyys väistyy ja ihminen puhkeaa puhumaan, lopulta kiittämään.
Isä tajuaa poikansa erityisyyden ja tämän maailman kauneimman tehtävän Korkeimman profeettana.
Olikohan tämä Sakariaan mykkyys sittenkään rangaistus? Ehkä se, että Sakarias vähän niin kuin pakotetaan vaikenemaan ihmeen edessä, onkin Jumalan lahja. Papit ovat kovia poikia ja tyttäriä selittämään kaikkea. Ja jos ihme sattuu kohdalle, siitä syntyy paljon saarnoja. Mutta ihmeen edessä pitää osata vaieta. Sakari-pappi saa vaieta. Minusta se osoittaa suurta Jumalan huumorintajua ja lahjaa.
Onnellinen on hän, jonka olemuksen isä tajuaa. Onnellinen hän, Johannes, jonka tehtävänä on johtaa kansansa tuntemaan pelastus, syntien anteeksiantamus. Tämä pelastus, Aamun koitto, Jeesus Kristus, joka on Jumala, tarvitsee meitä kaikkia ihmisiä. Mariaa synnyttämään, Johannesta kastamaan, naisia voitelemaan ruumiinsa, keskustelemaan kanssaan kaivolla ja löytämään tyhjän haudan. Hän tarvitsee miehiä myrskyyn ja kalareissulle. Hän tarvitsee myös hänet, joka pettää ja hänet, joka kantaa ruumiinsa hautaan.
Johannesta tarvitaan huutamaan ja raivaamaan tietä. Joko tiedät, mihin sinua tarvitaan?
Juhannuksen evankeliumin ytimessä on lapsi. Samalla tavalla kuin jouluna. Molemmissa evankeliumeissa on merkillepantavaa myös lapsen syntymän aikaan saama yhteinen, yhteisöllinen ilo. Juhannuksena riemuitsevat oman perheen lisäksi naapurit ja sukulaiset. Jouluna vanhempien lisäksi paimenet ja enkelit, myöhemmin tietäjät.
Juhannuksena vietetään paljon rippijuhlia. Iloitaan nuoresta. Ehkä sanottuna tai sanomattomana ajatuksena on sama kuin Luukkaan evankeliumissa lausuttu ”Mikähän tästä lapsesta tulee?”
Suurin ilo rippinuoren ympärillä liittyköön siihen, mitä hän on juuri nyt.
Kirjoittaja on Haagan seurakunnan pappi, toimittaja ja ämmi.
Luukkaan
evankeliumi
1: 67–79
Sakarias, lapsen isä,
täyttyi Pyhällä Hengellä
ja puhui profeetallisin
sanoin:
– Ylistetty olkoon
Herra, Israelin Jumala!
Armossaan hän on
katsonut kansansa puoleen ja valmistanut sille
lunastuksen. Väkevän
pelastajan hän on nostanut meille palvelijansa
Daavidin suvusta, niin
kuin hän ikiajoista asti on
luvannut pyhien profeettojensa suulla. Hän
on pelastanut meidät
vihollistemme vallasta,
kaikkien vihamiestemme käsistä. Hän on nyt
osoittanut laupeutensa,
uskollisuutensa isiämme
kohtaan. Hän on pitänyt mielessään pyhän
liittonsa, valan, jonka hän
isällemme Abrahamille
vannoi. Näin me saamme
pelotta palvella häntä
vihollisistamme vapaina,
pyhinä ja vanhurskaina
hänen edessään kaikkina
elämämme päivinä. Ja
sinua, lapsi, kutsutaan
Korkeimman profeetaksi.
Sinä käyt Herran edellä ja
raivaat hänelle tien. Sinä
johdat hänen kansansa
tuntemaan pelastuksen,
syntien anteeksiantamisen.
Näin meidän Jumalamme hyvyydessään
armahtaa meitä: Korkeudesta saapuu luoksemme aamun koitto. Se
loistaa pimeydessä ja
kuoleman varjossa eläville, se ohjaa jalkamme
rauhan tielle
Kirjoittaja on Haagan seurakunnan pappi, toimittaja ja ämmi.
Juhannuspäivä on aiheeltaan ”Tien raivaaja”.
Tekstit: Jes. 49:1, 3, Ps. 92:2–6, Luuk. 1:76, Jes. 45:8–12, Ap. t. 19:1–6, Luuk. 1:57–66, Mark. 6:14–29, Luuk. 1:67–79.
Liturginen väri on valkoinen.
Alttarilla on neljä kynttilää.
Kolehti on seurakunnan valittavissa.
5. sunnuntai helluntaista on aiheeltaan ”Armahtakaa”.
Tekstit: Ps. 13:6, Ps. 13:2–6, Room. 14:11, Job 35:1–8, Room. 14:13–19, Luuk. 13:1–5.
Liturginen väri on vihreä.
Alttarilla on kaksi kynttilää.
Kolehti on seurakunnan valittavissa.
Apostolien päivä on aiheeltaan ”Herran palveluksessa”.
Tekstit: Jes. 52:7, Ps. 145:3–7, Room. 10:18, Jes. 66:18–19, 2. Tim. 3:14–17, Ap. t. 26:12–23, Mark. 3:13–19.
Liturginen väri on punainen.
Alttarilla on neljä kynttilää.
Kolehti on seurakunnan valittavissa.
***
Uuden tilaajan etu: Ensimmäinen kuukausi vain 1€!
Innostutko ajankohtaisista aiheista ja laadukkaasta merkityksellisestä sisällöstä? Jos et ole vielä Kotimaan digitilaaja, nyt on loistava hetki tutustua mediaan ja aloittaa tilaus. Saat ensimmäisen kuukauden erikoishintaan vain 1€, ja pääset syventymään kiinnostavaan sisältöömme välittömästi.
Erikoistarjous on voimassa vain rajoitetun ajan ja ainoastaan uusille asiakkaille.
Kuukauden tutustumisjakson jälkeen Kotimaan digitilaus jatkuu automaattisesti hintaan 9,90€/kk, voit perua tilauksen koska tahansa ennen seuraavan laskutuskauden alkua.
Ota kaikki irti Kotimaasta – napsauta tästä!
Ilmoita asiavirheestä