Keväinen sunnuntaiaamu Järvenpään kirkossa. Messu on juuri alkamassa, ja ihmisiä astelee eteisestä kirkkosaliin. Lukiolaiset Juuso Heikkilä ja Samuel Numminen ovat tulleet kirkolle jo lähes tuntia aiemmin. Kaksikko vastaa tänään jumalanpalveluksen striimauksesta eli tilaisuuden videoinnista seurakunnan Youtube-kanavalle.

Heikkilällä, Nummisella ja muilla striimitiimin jäsenillä on huolehdittavanaan kasvava lauma. Tänä vuonna Järvenpään seurakunnan messujen videolähetyksiä on katsottu keskimäärin noin 400 kertaa. Se on yli kolme kertaa niin paljon kuin tilaisuuteen paikalla osallistuvia, joita tammi-huhtikuussa oli keskimäärin 117.

– Meille on tyypillistä, että suorana messulähetystä katsotaan melko vähän, keskimäärin 80–100 laitteelta, mutta muutamassa päivässä katselukertojen määrä nousee merkittävästi. Enimmillään niitä on ollut yli 500, Juuso Heikkilä kertoo.

KIRKKOHALLITUKSEN TILASTOJEN mukaan tämän vuoden tammi-huhtikuussa luterilaisten seurakuntien messuihin osallistui yhteensä lähes 565 000 ihmistä, ja messujen verkko-osallistumisia kirjattiin noin 558 000.

Kun luvut jakaa tilaisuuksien määrällä, alkuvuoden messuihin osallistui koko kirkossa keskimäärin 57 henkilöä paikalla ja tilaisuuden videolähetys sai keskimäärin 56 katselukertaa. Suhdeluku on paljon tasaisempi kuin viime vuonna, jolloin messuihin osallistuttiin kirkoissa hieman yli 2 miljoonaa kertaa ja verkon katselukertoja kirjattiin vajaa 1,3 miljoonaa.

Koska kaikki seurakunnat eivät toteuta verkkomessuja lainkaan tai tekevät niin vain satunnaisesti, striimatuissa messuissa nettikatsojien määrät ja osuudet ovat keskiarvoja selvästi suurempia. Kirkon tutkimus ja koulutus -yksikön kyselyn mukaan viime vuonna 58 prosenttia luterilaisista seurakunnista striimasi jumalanpalvelukset säännöllisesti.

Kirkkohallituksen tilastoasiantuntijan Juho Laatikaisen mukaan yleiskuva on kiistaton: striimilähetysten myötä jumalanpalveluksiin osallistuminen on muuttunut merkittävästi. Mainittuja katselumääriä hän kehottaa kuitenkin pitämään vain suuntaa-antavina. Epävarmuustekijöitä on poikkeuksellisen paljon.

Yhden laitteen ääressä lähetystä saattaa esimerkiksi olla katsomassa useita ihmisiä, eivätkä kaikki seurakunnat vielä edes toimita katselukertojen määriä Kirkkohallitukselle. Toisaalta joku voi katsoa videota moneen kertaan. Katsoja myös saattaa viipyä lähetyksen ääressä vain pienen hetken.

– Seurakunnat poimivat nettikatseluluvut käytetyn lähetysalustan, kuten Youtuben tai Facebookin, analytiikasta. Eri alustoilla on eri kriteerit siinä, kuinka pitkään videota pitää katsoa, jotta se tilastoidaan katselukerraksi. Esimerkiksi Youtubella raja on puoli minuuttia, Laatikainen toteaa.

KUN JUMALANPALVELUSLÄHETYKSET yleistyivät pandemiakeväänä 2020, moni seurakunta aloitti lähetysten tuottamisen nollasta ja toteutustavat vaihtelivat merkittävästi. Myös tekniset ongelmat olivat yleisiä, kun verkko kuormittui liian monen samanaikaisen käyttäjän vuoksi.

Lähettämiseen liittyvistä teknisistä ongelmista on sittemmin pääosin päästy eroon, Juuso Heikkilä arvioi. Lähetysten tekninen taso sen sijaan näyttää yhä vaihtelevan merkittävästi seurakuntien välillä.

Järvenpäässä striimitiimillä on käytössään kuusi jalustaan kiinnitettyä tablettitietokonetta, jotka toimivat kameroina. Lisäksi ohjaajalla on oma tietokone, jonka leikkausohjelmiston kautta hän vaihtaa lähetyksen kuvakulmia, säätää äänenvoimakkuutta sekä lisää videokuvan päälle virsien sanoitukset ja nettikolehdin maksutiedot.

Välillä toinen tiimiläinen käy siirtämässä kameroita eri paikkoihin sen mukaan, missä päin kirkkosalia millioinkin tapahtuu.

– Nykyään pyrimme hyödyntämään erilaisia ja uusia kuvakulmia. Tilavassa kirkossa visuaalisesti miellyttävien kuvakulmien etsiminen on helppoa. Myös katsojat ovat kehuneet lähetystemme laatua, Heikkilä sanoo.

Järvenpään messulähetykset edustavatkin alansa huippua, eikä niiden leikkauksen elävyys kalpene juurikaan Yleisradion tv-jumalanpalveluksille.

KATSOJAN KANNALTA virtuaalimessua on luonnehdittu jumalanpalveluksen kavennetuksi versioksi: katsoja osallistuu tilaisuuteen vain näkemisen ja kuulemisen välityksellä. Moni liturgi kyllä tervehtii verkkokatsojia messun alussa ja lopussa, mutta muuta vuorovaikutusta katsojiin ei useinkaan ole rakennettu.

Niin ei kuitenkaan tarvitsisi olla. Sosiaalisen median lähetyksissä on esimerkiksi mahdollista hyödyntää alustojen chattimahdollisuutta, ja katsojille on mahdollista kehittää keinoja esirukouspyyntöjen lähettämiseen.

Näihin mahdollisuuksiin on tartuttu eteläsavolaisessa Kangasniemen seurakunnassa. Yhteisö on aktiivinen sosiaalisessa mediassa, ja jumalanpalveluslähetyksen aikana chatti täyttyy kiitoksista ja terveisistä. Niin ikään lähetysten yhteydessä mainostetaan aktiivisesti seurakunnan kotisivuilla olevaa rukousaihelomaketta, jonka kautta rukouspyynnön voi lähettää anonyymisti. Mahdollisuutta myös käytetään.

Noin 4 000 jäsenen seurakunnan sunnuntaiaamun messulähetykset ovatkin poikkeuksellisen suosittuja: tilastoituja katselukertoja on tänä vuonna ollut keskimäärin 187, mikä on yli kolme kertaa enemmän kuin kirkkoon on tultu fyysisesti paikalle.

Näin siitä huolimatta, että seurakunnassa katselukertoihin lasketaan vain Facebookin suoran lähetyksen korkein samanaikainen katsojamäärä sekä Youtuben suoran lähetyksen katsojamäärä. Lähetystallenteiden jälkikatselua ei huomioida tilastoinnissa lainkaan, toisin kuin esimerkiksi Järvenpäässä.

– Kangasniemeläisten lisäksi katsojissamme on muualla asuvia Kangasniemi-taustaisia henkilöitä sekä muita, jotka ovat löytäneet somekanavamme, seurakuntapastori Päivi Liukkonen kertoo.

Liukkosen mukaan paikallisissa vanhusten palveluasumisyksiköissä asukkaat katsovat yhdessä jumalanpalvelusta isolta näytöltä.

KIRKON TUTKIMUS ja koulutus -yksikön tutkija Veli-Matti Salminen uskoo kirkkotiloissa koettavien messujen pitävän pintansa. Rukouspyyntöjen jättämismahdollisuus ja chattikeskustelu eivät korvaa ehtoollisen fyysistä kokemuksellisuutta ja messutapahtuman vuorovaikutteisuutta, jota kirkossa on 2000-luvulla pyritty vahvistamaan.

– Striimissä on kuva ja ääni, mutta ei kynttilöiden tuoksua eikä toisten ihmisten läsnäoloa ja heidän tervehtimistään, ei kirkkokahveja, eikä ehtoollisella nautittavaa leipää ja viiniä. Aika monta aistia jää pois, Salminen luettelee.

Tutkijan mukaan striimaus palvelee hyvin esimerkiksi lapsiperheitä, liikuntarajoitteisia ja kiireistä elämänvaihetta eläviä.

– Silti uskon, että useat niistä, jotka katsovat striimiä, välillä joka tapauksessa haluavat osallistua messuun livenä. Striimatut messut ovat monelle vain täydentävä, eivät korvaava, osallistumisen muoto.

***

Uuden tilaajan etu: Ensimmäinen kuukausi vain 1€!

Innostutko ajankohtaisista aiheista ja laadukkaasta merkityksellisestä sisällöstä? Jos et ole vielä Kotimaan digitilaaja, nyt on loistava hetki tutustua mediaan ja aloittaa tilaus. Saat ensimmäisen kuukauden erikoishintaan vain 1€, ja pääset syventymään kiinnostavaan sisältöömme välittömästi.

Erikoistarjous on voimassa vain rajoitetun ajan ja ainoastaan uusille asiakkaille.

Kuukauden tutustumisjakson jälkeen Kotimaan digitilaus jatkuu automaattisesti hintaan 9,90€/kk, voit perua tilauksen koska tahansa ennen seuraavan laskutuskauden alkua.

Ota kaikki irti Kotimaasta – napsauta tästä!

Ilmoita asiavirheestä