Hallitus on jo viime vuonna esittänyt alkoholilain muuttamista. Se merkitsisi sitä, että Alkoholiyhtiölle kuuluvaa alkoholijuomien vähittäismyynnin yksinoikeutta muutettaisiin. Luvanvaraiseen vähittäismyyntiin tulisivat enintään 5,5 tilavuusprosenttia alkoholia sisältävien alkoholijuomien lisäksi myös enintään kahdeksan tilavuusprosenttia sisältävät, käymisteitse valmistetut alkoholijuomat. Tämä merkitsisi vahvojen oluiden ja mietojen viinien tulemista markettitavaraksi.
Hallitusohjelmassa luvataan tälle uudistamiselle myös jatkoa. Ensi kevään puoliväliriiheen mennessä selvitetään, voitaisiinko enintään 15 prosentin vahvuisten viinien myynti vapauttaa.
Kyselytutkimusten mukaan suomalaisten lievä enemmistö kannattaa nykyistä vahvempien alkoholijuomien tuomista kauppoihin. Myös vähittäiskauppa toivoo viinejä kauppoihin.
Yksi hallituksen perusteluista lakimuutoksessa on ollut uudistaa alkoholipolitiikkaa ”eurooppalaiseen suuntaan”. Suomi, Ruotsi ja Norja muodostavat alkoholin myyntiä tiukasti kontrolloivan ja verottavan pohjoisen blokin. Sen ulkopuolella alkoholia myydään Euroopassa ja muualla varsin vapaasti.
Lakiesitys on ollut eduskunnassa valiokuntakierroksilla. Tämä keväänä lain eteneminen on näyttänyt takkuavan. Viime torstaina sosiaali- ja terveysvaliokunta äänesti lakiesitystä vastaan. Vastustajiin kuului myös hallituspuolue kristillisdemokraattien Päivi Räsänen.
SUOMEN KIRKON sisällä alkoholipolitiikasta on epäilemättä monenlaisia mielipiteitä. Kirkon jäsenistöstä löytynee koko kirjo, suurkuluttajista kohtuukäyttäjiin ja absolutisteihin.
Raamatussa alkoholia käytetään, vaikka liikakäytöstä myös varoitetaan. Oluiden ja viinien valmistus on myös hyvin kauan liittynyt luostariperinteeseen. Vanha pietistinen perinne luterilaisessa kirkossamme on kuitenkin ollut, että alkoholiin suhtaudutaan torjuen ja siitä varoitellen. Se näkyy vieläkin varsinkin eräissä herätysliikkeissä.
Vuonna 2005 kirkkohallitus hyväksyi kirkon päihdestrategian. Vuonna 2017 kirkkohallituksen virastokollegio antoi sosiaali- ja terveysministeriölle lausunnon ministeriön silloisesta esitysluonnoksesta alkoholilainsäädännön uudistamiseksi.
Tällä kertaa kirkkohallitus ei ole antanut lausuntoa valmisteilla olevasta lainmuutoksesta, koska siltä ei ole sellaista pyydetty.
SININAUHALIITTO RY on valtakunnallinen, kristillisten päihdejärjestöjen keskusliitto. Se palvelee diakoniselta arvopohjalta jäsenyhteisöjään, kristillisiä kirkkoja ja seurakuntia sekä tekee yhteistyötä yhteiskunnallisten toimijoiden kanssa.
Sininauhaliiton toiminnanjohtaja Pekka Lund kommentoi alkoholilain muutosesitystä kriittisesti.
– Itse näen niin, että hallitus luo kaltevaa pintaa suuremmalle muutokselle, joka vähitellen romuttaisi tämän nykyisen monopolin. Hallitus haluaa yleisön tietävän vain tuon alkoholiprosentin korotuksen 5,5:sta kahdeksaan, Lund sanoo.
Asian ytimessä on hänen mukaansa eteneminen vähin erin ja halu pitää alkoholin myymistä ”samanlaisena elinkeinotoimintana kuin limpsan ja makkaran myyminen”.
– Alkoholipolitiikka halutaan samalla pois sosiaali- ja terveyspolitiikasta. Mutta juuri se on olennainen kysymys: onko alkoholin myyminen Suomessa elinkeino- vai sosiaalipoliittinen kysymys?
Lundin pohjaoletuksena on tieto siitä, että alkoholin saatavuuden lisääminen yleensä lisää myös sen kokonaiskulutusta.
Suomi ja Ruotsi toteuttavat EU:ssa hyvin omanlaistaan alkoholipolitiikkaa. Lundin mukaan syynä ovat Pohjolan historia ja sosiaaliset tavat.
– Meillä alkoholinkäyttö on ollut kulttuurisesti erilaista kuin Keski- ja Etelä-Euroopan viinimaissa. Meillä alkoholin käyttö on liittynyt humalahakuisuuteen, jota on myös ihailtu, Lund toteaa.
Euroopan viinimaille runsas alkoholi ei Lundin mukaan ole tuonut onnellisuutta.
– Suomi ja Ruotsi ovat maailman onnellisimmat maat. Meillä on Pohjolassa erilainen yhteiskunta yksilöiden ja yhteiskuntien kannalta.
SUOMESSA YHTEISKUNNAN kontrolli ja tuki ovat alkoholiasioissa suurempia kuin muualla.
– Meillä alkoholinkin aiheuttamat ongelmat hoidetaan julkisessa terveydenhuollossa. Yhteiskunta maksaa ja siksi se säätelee myös kulutusta. Iso osa sairauksista liittyy päihteiden käyttöön.
Lundin mukaan vapauksista on hyvä huudella, mutta ainakin toistaiseksi vapauden hinnat maksetaan yhteisestä pussista.
– Olen itse valmis siirtymään maailmaan, jossa alkoholi on vapaata, jos ongelmia ei tulisi. Mutta sellaista maailmaa ei minusta ole näköpiirissä.
Alkoholin tilastoitu kokonaiskulutus Suomessa on laskenut vuodesta 2007 alkaen. Huippuvuotena 2007 peräti 12 litraa alkoholia per henkilö, nykyisin alle yhdeksän litraa.
Lund pitää kehitystä hyvänä.
– On kulutus onneksi laskenut. Nuorissa ihmisissä on sellaisia, jotka pitävät kunniallisena sitä, että alkoholia ei juoda. Mutta ei käyttö ole riittävästi ole vähentynyt. Ja muita päihteitä on ikävä kyllä tullut rinnalle, Lund sanoo.
Hän pitää tärkeänä, että nuorille luotaisiin sellaisia ympäristöjä, joissa ei ole tyrkyttämistä ja juomista korostavia sosiaalisia ympäristöjä.
ALKOHOLIN VEROTUS on tietenkin ollut valtiolle kauan myös tärkeä tulonlähde. Lund arvioi sen suuruudeksi tällä hetkellä lähes puolitoista miljardia euroa vuodessa.
– Alkoholin haitoista koituvat kulut ovat kuitenkin tuota summaa suuremmat.
Esimerkiksi hyvinvointialueet vastustavat Lundin mukaan lainmuutosta. Ne eivät halua lisätä alkoholin käyttöä.
– Tämä kuuluu asioihin, jotka ovat hallituksen esityksessä puhtaasti ideologisia kysymyksiä: ei haluta holhoamista.
Alkon monopoli on Lundin mielestä hyvä keino toteuttaa suomalaista alkoholipolitiikkaa.
– Lainmuutoksen aiheuttama myynnin lisäys siirtyisi vain Alkosta ruokakauppaan.
Lund huomauttaa myös, että vanhan tutkimuksen mukaan aina, kun työvoimasta on pulaa, alkoholipolitiikkaa on kiristetty. Kun siitä on ylitarjontaa, annetaan ihmisten juoda keskiolutta kuppiloissa.
– Kannattaako alkoholin myyntiä siis liberalisoida juuri nyt? Tämä on väistämättä myös työllisyyspolitiikkaa.
EUROOPPALAISESSA VERTAILUSSA suomalaiset juovat itse asiassa melko vähän alkoholia. Lund muistuttaa uudelleen kuitenkin eri maiden juomakulttuurien eroista.
– Ehkä vero-ohjausta ei Euroopassa niin paljon tarvita.
Hän muistuttaa myös, että maailmanlaajuisesti Euroopassa juodaan paljon. Kulutus esimerkiksi Aasian maissa on hyvin vähäistä.
Ajan riento on kuitenkin raju. Lund ei usko, että Alkon monopoli ja alkoholin kova verotus säilyvät Suomessa ikuisesti.
– Ne säilyvät kuitenkin pitkään, koska sille on vahvat perusteet. Muutos voi johtua siitä, että 30 vuoden päästä kontrollille ei ehkä ole kulttuurin muuttumisen vuoksi enää tarvetta.
Ilmoita asiavirheestä