Kirkon toiminnan kulmakiveä, jumalanpalvelusta on kehitetty koko 2000-luvun ajan. Uudistamistyössä luovitaan perinteiden vaalimisen ja uusien kokeilujen välillä. Jo kymmeniä vuosia seurakuntalaisille on ollut tarjolla perinteisiä jumalanpalveluksia, niin sanottuja kymppimessuja ja erityismessuja, kuten Tuomasmessuja, kansanlaulukirkkoja tai pop-, jazz- ja hevimessuja.

Ensimmäiset erityismessut järjestettiin kirkossa 1980-luvulla. Erityismessujen kävijämääriä ei ole tilastoitu vuoden 2016 jälkeen, mutta se tiedetään, että niihin osallistuu enemmän väkeä kuin tavallisiin jumalanpalveluksiin. Erityismessuista on vuosien myötä tullut niin suosittuja, että niille tyypillisiä elementtejä, kuten erilaisia musiikkityylejä on otettu osaksi tavallisiakin jumalanpalveluksia.

Kirkon tutkimuksen ja koulutuksen seurakunnilta vuonna 2023 kokoamien tietojen mukaan yleisimpiä erityismessuja ovat perhemessut, metsäkirkot tai ulkoilmajumalanpalvelukset, nuorten messut ja tietyn musiikkityylin messut, jotka keräävät kirkot yleensä täyteen.

Näin kävi pääsiäisenä myös Jyväskylässä, missä toteutettiin uudestaan viime vuonna valtavan suosion saavuttanut norjalaissyntyisen säveltäjän Ola Gjeilon teos
Sunrise Mass. Kuokkalaan kirkkoon otettiin sisään reilu 400 kuulijaa, ja satakunta innokasta jäi vielä ulkopuolelle.

Neliosaisessa messussa kuljetaan matka taivaasta maahan ja äärettömästä inhimilliseen. Sunrise Massin pohjana on klassinen latinankielinen katolisen messun sävellysmuoto.

– Tämä on 2000-luvun tapa tehdä messu musiikillisesti. Gjeilon sävelkieli tavoittaa tämän vuosituhannen ihmisen. Musiikki on elokuvallista, elämyksellistä ja helposti lähestyttävää, kuvailee Jyväskylän seurakunnan kanttori Jukka Hassinen.

Erityismessut haastavat myös työntekijöitä.

SUNRISE MASSIN toteuttivat paikallisista muusikoista koottu kuoro ja jousiorkesteri kapellimestari Eveliina Salosen johdolla. Yleisön vastaanotto oli jälleen hyvin innostunut. Pekka Rossi kertoi nauttineensa musiikista kovasti.

– Käsiohjelman avulla pääsin hyvin sisälle teoksen teemoihin. Messusta jäi todella hyvä ja rauhallinen mieli.

Marja Kaskisaari oli kuullut teoksesta ja tuli messuun korkein odotuksin.

– Osasin odottaa ihanaa kokemusta, mutta sain vielä enemmän. Olin kehollisesti läsnä koko messun ajan.

Marjatta Ollikainen osallistui Sunrise Massiin toista kertaa. Hän oli ollut hyvin vaikuttunut messun tarjoamasta syvästä tunnekokemuksesta Taulumäen kirkossa vuosi sitten. Se oli mennyt suoraan ytimeen.

Kokemus pienemmässä ja matalammassa Kuokkalan kirkossa oli erilainen.

– Tässä tilassa musiikki tuli jotenkin voimakkaampana ja raaempana. Nyt, kun messun osat olivat tulleet tutummiksi, tiesin, missä maisemassa milloinkin liikuttiin. Tuntui hyvältä, että sai olla rauhassa ja mennä omaan maailmaansa, Ollikainen kertoo.

Kaskisaari ja Ollikainen kertovat käyvänsä sekä perinteisissä jumalanpalveluksissa että erilaisissa erityismessuissa. Molemmilla on paikkansa. Oman seurakunnan sunnuntaiaamun jumalanpalveluksissa korostuu yhteisöllisyys.

– On tärkeää, että tuntee kuuluvansa yhteisöön. Olen ollut myös erilaisissa tehtävissä avustamassa. Tuntuu tärkeältä, että voin olla mukana rakentamassa messua, sanoo Ollikainen.

– Minulle merkitsee paljon täällä Kuokkalassa tämä tila ja tuttu seurakuntayhteisö, Kaskisaari toteaa.

Kirkossa pyritään jatkuvasti löytämään elementtejä, jotka puhuttelevat ihmisiä.

Jyväskylän seurakunnassa tartuttiin Sunrise Massiin uudestaan seurakuntalaisilta tulleen runsaan ja häkellyttävän positiivisen palautteen ansiosta.

– Koimme, että Gjeilon musiikki oli puhutellut kuulijoita syvällisesti. Ihmiset voivat kokea pyhää, vaikka eivät muuten kävisi kirkossa, pohtii teoksen johtanut Eveliina Salonen, joka toimii myös kanttorina Jyväskylän seurakunnassa.

Hän korostaa, että kyseessä ei ole konsertti, vaan erityinen messu.

– Ajattelen, että olin toimittamassa messua. Pidin hirveästi siitä tavasta, millä tavalla vapaaehtoiset suhtautuivat tähän. Kun katsoin laulajia ja soittajia, jotka nauttivat ja elivät täysillä sitä tarinaa, se sytytti minutkin, Salonen sanoo.

Antti Ikonen ja Minna Kuivanen lähtivät kuoroon mukaan viimevuotisessa Sunrise Massissa kokemansa tunnelman ansiosta.

– Vuorovaikutuksen tunne Taulumäellä oli käsin kosketeltavaa ja poikkeuksellista. Tämä on ylimaallista musiikkia, joka kohottaa arjen yläpuolelle. Olen laulanut suuria perinteisiä kirkkomusiikkiteoksiakin. Tämä teos nousee kärkijoukkoon niistä kokemuksista, joissa olen saanut olla mukana, Ikonen toteaa.

Kuivanen oli istunut viime vuonna yleisössä ja ollut kananlihalla alusta saakka.

– Minusta tuntui, että kuoro ja yleisö aidosti keskustelivat keskenään. Se oli kerta kaikkiaan upea elämys. Olin todella onnellinen, että sain mahdollisuuden tulla laulamaan teosta tänä vuonna.

SUOMEN SUURIMMASSA seurakunnassa Jyväskylässä jumalanpalveluksissa kokeillaan mielellään erilaisia musiikkityylejä.

– Olemme jo pitkään tuoneet tämän ajan hengellisen musiikin eri ilmenemismuotoja. Meillä on esitetty paljon perinteistä kirkkomusiikkia, mutta emme ole kaihtaneet myöskään uudempaa hengellistä musiikkia, toteaa kanttori Hassinen.

Jyväskylän 92 000 seurakuntalaiselle on tarjottu muun muassa maailmanmessua, lattarimessua, piknikmessua, rapmessua, kantelemessua, runomessua, Kari Tapio -messua, valotapahtumaan liittyvää messua, sateenkaarimessua ja Tyhjän sylin messua. Erityismessuilla voidaan musiikkikasvattaja Laura Kaartisen mukaan saada liikkeelle niitä kaupunkilaisia, jotka eivät ehkä muuten tulisi kirkkoon.

– Erityismessut haastavat myös työntekijöitä toimittamaan messuja uudella tavalla. Se on virkistävää myös meille.

Kaartisen haaveena on toteuttaa Jyväskylässä jossain kohtaa suuri yhteisöllinen messu, joka kutsuisi kaiken tasoiset soittajat yhteen.

– Sen ei tarvitsisi olla mihinkään musiikkityyliin sidottu, vaan sen voisi toteuttaa kaustislaisen pelimannimusiikin opettaja Mauno Järvelän näppäri-ideologialla, jossa kaikki saavat soittaa, hän pohtii.

Yhteisöllisyys on myös teema, jonka vahvistamiseen jumalanpalveluksissa on satsattu erityisesti viimeisen kymmenen vuoden aikana. Se on korostunut seurakuntalaisten toiveissa jumalanpalveluselämän uudistamiseen liittyvissä kehittämishankkeissa. Kirkkohallituksen asiantuntija Terhi Paanasen mukaan yhteisöllisyyden näkyvimpiä ilmentymiä ovat kirkkokahvit, joita on alettu pitää lähes kaikissa seurakunnissa ja messuryhmät, joissa toimivat seurakuntalaiset avustavat erilaisissa tehtävissä.

Paananen arvioi, että jumalanpalveluselämä on muuttumassa monimuotoisemmaksi.

– Kirkossa pyritään jatkuvasti löytämään elementtejä, jotka puhuttelevat ihmisiä. Ne, joita ei kiinnosta perinteinen jumalanpalvelus, voivat löytää erityismessuista helpomman tien osallistua. Erityismessut näyttävät toimivan ikään kuin sisäänheittotuotteena, hän toteaa.

Jumalanpalveluksiin osallistuminen on vähentynyt merkittävästi 2000-luvulla. Vuonna 2022 kerätyn tutkimusaineiston mukaan suomalaisista vain kuusi prosenttia osallistuu jumalanpalveluksiin vähintään kerran kuukaudessa. Lähes kolme neljäsosaa osallistuu harvemmin kuin kerran vuodessa tai ei ole lainkaan osallistunut viime vuosina.

Valtaosa osallistujista oli kuitenkin kokonaisuudessaan tyytyväisiä jumalanpalvelukseen. Mielenkiintoista on, että jumalanpalveluksissa ilahduttivat eniten samat asiat, jotka aiheuttivat myös eniten tyytymättömyyttä: musiikki, saarna ja kokonaisuus. Tyytyväisyys kohdistui muun muassa jumalanpalvelusten monipuoliseen musiikkiin ja joustavaan jumalanpalveluksen muotoon. Parantamista kaivattiin muun muassa hiljentymisen mahdollisuuteen ja rukouksien puhuttelevuuteen. Musiikkiin toivottiin entistä enemmän monipuolisuutta ja saarnoihin elämänläheisyyttä.

Terhi Paananen arvioi, että tulevaisuudessa jumalanpalveluksessa pyritään entistä enemmän siihen, että se olisi ihmisille merkityksellinen tilaisuus. Samalla hän korostaa, että jumalanpalvelus ei voi kuitenkaan irrota perinteisistä juuristaan, kuten liturgiassa käytettävästä vanhasta kielestä, Raamatun käytöstä ja ehtoollisesta.

– Toivottavasti opimme ottamaan seurakuntalaisten kokemukset entistä paremmin huomioon ja tarjoamaan heille uudenlaisia tapoja osallistua jumalanpalveluksen tekemiseen, hän sanoo.

Erityismessut toimivat sisäänheittotuotteena.

MYÖS KIRKON viestinnän ja Yleisradion toimittamia tv- ja radiojumalanpalveluksia kehitetään jatkuvasti. Tällä hetkellä niissä noudatetaan hybridimallia, joissa seurakuntajumalanpalvelukset muodostavat ytimen. Niiden lisäksi molemmissa välineissä on erilaisia formaattijumalanpalveluksia, kuten keskustelevia, musiikkipainotteisia, liikkuvia ja meditatiivisia jumalanpalveluksia.

Kirkon viestinnän ohjelmapäällikkö Kimmo Saares kertoo, että radion formaattijumalanpalveluksia seurataan jonkin verran enemmän kuin kymppimessuja.

– Tarkoituksemme on tehdä hartausohjelmaa, joka avautuu eri-ikäiselle yleisölle, toimii hyvänä radio- tai tv-ohjelmana ja innostaa jopa lähtemään kirkon penkkiin. Eräs kollegani sanoi osuvasti, että tv- ja radiojumalanpalvelukset voivat parhaassa tapauksessa höylätä kotikirkon kynnystä matalammaksi.

Jutussa on käytetty lähteenä Kari Latvuksen, Terhi Paanasen ja Mika K.T. Pajusen toimittamaa Kohti merkityksellisyyttä, kiinni perinteessä -jumalanpalvelusbarometriä 2023, Kirkon toimintatilastoja 2023 sekä Kirkon tutkimuksen ja koulutuksen Gallup Ecclesiastica 2022 -kyselyn tuloksia.

Jutun kirjoittanut toimittaja oli mukana kuorossa laulamassa Sunrise Massia
Jyväskylässä 2023 ja 2024.

***

Uuden tilaajan etu: Ensimmäinen kuukausi vain 1€!

Innostutko ajankohtaisista aiheista ja laadukkaasta merkityksellisestä sisällöstä? Jos et ole vielä Kotimaan digitilaaja, nyt on loistava hetki tutustua mediaan ja aloittaa tilaus. Saat ensimmäisen kuukauden erikoishintaan vain 1€, ja pääset syventymään kiinnostavaan sisältöömme välittömästi.

Erikoistarjous on voimassa vain rajoitetun ajan ja ainoastaan uusille asiakkaille.

Kuukauden tutustumisjakson jälkeen Kotimaan digitilaus jatkuu automaattisesti hintaan 9,90€/kk, voit perua tilauksen koska tahansa ennen seuraavan laskutuskauden alkua.

Ota kaikki irti Kotimaasta – napsauta tästä!

Ilmoita asiavirheestä